Koulutettujen kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä roolistaan kokemusasiantuntijana
Vainio, Tanja (2019)
Vainio, Tanja
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019091818901
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019091818901
Tiivistelmä
Mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisy, varhaiseen tukeen panostaminen, mielenterveyden edistäminen ja yksilöiden hyvinvoinnin lisääminen ovat tärkeimpiä tekijöitä sekä kansanterveyden että kansantalouden näkökulmasta. Tähän kaikkeen tähtää myös valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, jonka tavoitteena on ollut uudistaa mielenterveys- ja päihdepalveluja luoden asiakaslähtöisempiä, osallisuutta ja vertaisuutta tukevia toimintamalleja, jota mm. kokemusasiantuntijuus edustaa. Kokemusasiantuntijalla on usein tärkeä vertaistuellinen rooli monelle mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivälle ja heidän läheisilleen. He voivat oman kokemustarinansa avulla välittää oikeanlaista toipumisuskoa siitä, että toivottomia tapauksia ei ole ja tarjota realistista tietoa siitä, mitä toipumisprosessiin usein liittyy. Mielenterveys- ja päihdesektorilla kokemusasiantuntijuutta voidaan hyödyntää mm. hoidon, kuntoutuksen ja palveluiden kehittämistyössä, laadukkaiden ja asiakaslähtöisten palveluiden järjestämisessä, opiskelijoiden ja ammattilaisten koulutuksessa sekä tiedotettaessa toiminnasta laajemminkin koko väestölle.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli realistisesti selvittää, mitä kokemusasiantuntijatoiminta käytännön tasolla on kaikkine haasteineen ja mahdollisuuksineen koulutettujen kokemusasiantuntijoiden itsensä kertomana. Teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyössä on käytetty kokemustiedon, hiljaisen tiedon, kokemusasiantuntijuuden, vertaistoiminnan ja osallisuuden määrittelyä sekä kuvattu kokemusasiantuntijuuteen liittyen sen erilaisia rooleja ja tehtäviä. Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen. Aineistojen keruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Aineiston keruu tapahtui huhti- ja toukokuun 2019 aikana. Tutkimukseen osallistui seitsemän julkisen sektorin koulutettua kokemusasiantuntijaa, joilla itsellään oli omakohtaista kokemusta mielenterveys- tai päihdesairaudesta. Kaikki haastateltavat olivat Porin Perusturvan psykososiaalisten palveluiden kokemusasiantuntijatyöryhmän aktiivisia jäseniä.
Tutkimustuloksista ilmeni, että kokemusasiantuntijatoiminnalla on pääsääntöisesti myönteisiä merkityksiä. Yleisesti kokemusasiantuntijuus nähtiin mahdollisuutena kehittää ja luoda asiakaslähtöisempiä palveluita sekä hälventää stigmaa. Tutkimustulokset on esitetty seitsemänä pääteemana. Tarkastelun kohteena on haastateltujen kokemusasiantuntijoiden oma kokemusasiantuntijaksi kasvamisen prosessi, vaadittavat ominaisuudet ryhdyttäessä tähän tehtävään sekä kokemusasiantuntijuuden eri roolit ja tehtävät haastateltavien omassa toiminnassa. Lisäksi on kartoitettu kokemusasiantuntijoiden ajatuksia koulutukseen ja maksettaviin palkkioihin liittyen, selvitelty toimintaan liittyviä hyötyjä ja haasteita, kysytty yleisesti asenteista ja arvostuksesta, jota kokemusasiantuntijat työssään kohtaavat. Lopuksi on kartoitettu haastateltavien näkemyksiä toiminnan todellisesta tarpeesta, sen tunnettavuudesta sekä kehittämistarpeista.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli realistisesti selvittää, mitä kokemusasiantuntijatoiminta käytännön tasolla on kaikkine haasteineen ja mahdollisuuksineen koulutettujen kokemusasiantuntijoiden itsensä kertomana. Teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyössä on käytetty kokemustiedon, hiljaisen tiedon, kokemusasiantuntijuuden, vertaistoiminnan ja osallisuuden määrittelyä sekä kuvattu kokemusasiantuntijuuteen liittyen sen erilaisia rooleja ja tehtäviä. Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen. Aineistojen keruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Aineiston keruu tapahtui huhti- ja toukokuun 2019 aikana. Tutkimukseen osallistui seitsemän julkisen sektorin koulutettua kokemusasiantuntijaa, joilla itsellään oli omakohtaista kokemusta mielenterveys- tai päihdesairaudesta. Kaikki haastateltavat olivat Porin Perusturvan psykososiaalisten palveluiden kokemusasiantuntijatyöryhmän aktiivisia jäseniä.
Tutkimustuloksista ilmeni, että kokemusasiantuntijatoiminnalla on pääsääntöisesti myönteisiä merkityksiä. Yleisesti kokemusasiantuntijuus nähtiin mahdollisuutena kehittää ja luoda asiakaslähtöisempiä palveluita sekä hälventää stigmaa. Tutkimustulokset on esitetty seitsemänä pääteemana. Tarkastelun kohteena on haastateltujen kokemusasiantuntijoiden oma kokemusasiantuntijaksi kasvamisen prosessi, vaadittavat ominaisuudet ryhdyttäessä tähän tehtävään sekä kokemusasiantuntijuuden eri roolit ja tehtävät haastateltavien omassa toiminnassa. Lisäksi on kartoitettu kokemusasiantuntijoiden ajatuksia koulutukseen ja maksettaviin palkkioihin liittyen, selvitelty toimintaan liittyviä hyötyjä ja haasteita, kysytty yleisesti asenteista ja arvostuksesta, jota kokemusasiantuntijat työssään kohtaavat. Lopuksi on kartoitettu haastateltavien näkemyksiä toiminnan todellisesta tarpeesta, sen tunnettavuudesta sekä kehittämistarpeista.