Ikääntyvät ja arjen teknologia : Selvitys Aijjoos-hankkeelle

Abstract

Yhteiskunta teknologistuu ja arki sisältää yhä enemmän teknologiaa. Ikääntyvien asema yhteiskunnassa mietityttää, kun yhä useammat palvelut siirtyvät internetiin ja erilaiset automaatit yleistyvät. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ikääntyvien kokemuksia päivittäin tarvittavasta teknologiasta. Yhteistyötahona opinnäytetyössä oli Aijjoos-kumppanuushanke, jonka tarkoitus on luoda Kauhavan, Evijärven ja Lappajärven alueelle yhtenäinen ehkäisevän vanhustyön malli. Yksi hankkeen tavoitteista on ikääntyvien tukeminen arjen teknologian käytössä.

Selvitystyö toteutui laadullisena tutkimuksena. Aineiston keruu menetelmänä käytettiin kahta fokusryhmähaastattelua, joihin osallistui yhteensä 14 ikäihmistä. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä.

Tulosten perusteella ikääntyvät kokivat erilaisen teknologian sekä hyvänä että huonona asiana, riippuen siitä auttoiko se heidän arkeaan vai hidastiko se sitä. Ikääntyvien kiinnostus teknologiaa kohtaan riippui vahvasti siitä näkivätkö he sitä tarpeelliseksi omalla kohdallaan. Epäonnistumiset teknologian käytössä jäivät ikääntyvien mieleen ja hidastivat uuden teknologian opettelua. Tuloksista nousi neljä erilaista suhtautumistapaa arjen teknologiaa kohtaan: osaajat, opinhaluiset, ehdollistajat ja vetäytyjät. Arjen teknologian osaajat osasivat käyttää teknologiaa sujuvasti arjessaan. Opinhaluiset käyttivät osaajia vähemmän arjen teknologiaa, mutta heitä kiinnosti oppia lisää. Ehdollistajat löysivät syitä, joiden takia he eivät käyttäneet tai opetelleet käyttämään arjen teknologiaa. Arjen teknologiasta vetäytyjät kokivat, etteivät he osaa käyttää teknologiaa. He eivät olleet kiinnostuneita siitä, eivätkä halunneet käyttää sitä.

Tulokset osoittivat että ikääntyvät eivät tahtomattaan joudu syrjään yhteiskunnan kehityksestä. Ikääntyvillä oli halua ja kiinnostusta seurata teknologian kehitystä, mutta he kokivat voivansa myös vetäytyä ja antaa uuden teknologian ”mennä menojaan”.

The society and everyday life includes more and more technology. The elderly's position in our society is therefore worth consideration, because more and more services move into the Internet and various automatic machines become common. The meaning of this thesis was to find out older people's experiences about daily use of technology. As a co-operation partner in this thesis was Aijjoos-project, whose purpose is to create in the area of Kauhava, Evijärvi and Lappajärvi a common model of preventive geriatric nursing. One goal of this project is to support the elderly with using of everyday technology.

This is a qualitative study. As a method of gathering material were used focus interview of two target group, in both groups took part 14 elderly persons. The interview material was analysed by material-based substance analysis.

On the ground of findings, the elderlies saw technology both a good and a bad thing, depending on if it helped their everyday life or of it made it more difficult. Elderlies' interest of new technology depenpded strongly on whether they saw it useful in their own case. The participants remembered all their failures with using technology and that made the learning of new tehnology slower. From the findings can be found four attitudes to the daily used technology: experts, "students", the justifiers and the withdrawers. The experts were able to use technology fluently in their everyday lives. "Students" used the technology less than the experts but were interested to learn more. The justifiers found reasons why they didn't use or didn't learn to use the technology. The withdrawers thought that they weren't able to use technology. They weren't interested and didn't want to use it.

The findings show that elderlies don't voluntarily miss the development of the society. The elderly had the will and the interest to keep abreast of the development of the tecnology but they also saw that they could withdraw and let the new technology to go its own ways.