Kulttuuri sijoituskohteena

Abstract

Kulttuuritapahtumien rahoittaminen on vaikeaa. Olen ollut tuottamassa tapahtumia, jotka ovat järjestetty vähäisin raharesurssein, joskus jopa talkoohengessä. Tämän saman niukkuuden on kokenut myös Nasty Puppet Promotionsin taiteellinen johtaja Hannu Räisä, joka toteaa haastattelussani, että kulttuurin talous on epävarmalla pohjalla. Kulttuurialan yritykset eivät pysty investoimaan ja sitä kautta kehittämään toimintaansa. Kulttuurialan toimijat tekevät paljon töitä kertyvän palkkatulon jäädessä alhaiseksi. Mitä valtion myöntämään rahoitukseen tulee, vain osa toimialan yrityksistä, hankkeista ja taiteilijoista pääsee kulttuuriin suunnatuista apurahoista osalliseksi.

Monet kulttuurialan hankkeet voisivat olla järkevä sijoituskohde Suomen yksityisellä sektorilla liikkuvalle pääomalle. Rohkaisen toimialaa kehittämään toimintaansa, jotta rahastoista virtaisi rahoitusta kulttuu-rille. Jarmo Kallio Ky haluaa tällä opinnäytetyöllä kartoittaa mahdollisesti perustettavan kulttuurisektorille sijoitettavan rahastotuotteen sijoituskohteita sekä erilaisia sijoitustapoja. Kulttuuriala toimii mielestäni eri tavalla kuin liike-elämä. Jos liike-elämä määrittää kulttuurin vain talou-dellisesta näkökulmasta syntyy helposti yhteentörmäys, eräänlainen liian jyrkkä vastakkainasettelu, joka ei edistä toimialojen yhteistyötä. Siksi kulttuurituottaja toimii kulttuurialan ja rahoittajien rajapinnassa keskustelun ylläpitäjänä ja hallinnollisena työntekijänä sekä käytännön toimien alullepanijana.

Kulttuurialan rahoituksen kehitystyötä tehdessä olisi hyvä ottaa käyttöön investointien sosiaalista tuottoa mittaava kustannushyötyanalyysi SROI, jonka avulla voidaan ilmaista hankkeista kulttuuriset lisäarvot ja esittää ne taloudellisin termein. Luottolaitoksien olisi tarjottava kulttuurialan toimijoille mikroluottoja, joilla ne voivat kehittää yritystensä toimintaa. Suomen olisi hyvä harkita sellaisien verokannustimien käyttöön ottoa, jotka ratkaisisivat kulttuurialan rahoituksen puutteita.

It is hard to get funding for cultural projects. I have produced events with very small budgets, and some-times only on volunteer basis. Artistic Director Hannu Räisä from Nasty Puppet Promotions has had similar experiences. In my interview he notes that culture sector has to cope with great financial uncer-tainty. Firms in cultural sector are not able to invest in development activities. People have to work hard but are paid little. As for the government support, only part of the projects qualify for public funding.

Cultural projects can be good investments for Finnish private capital. I encourage culture sector to take necessary steps to enable capital flows from private equity funds. With this thesis work Jarmo Kallio Ky wants to explore suitable investment targets and instruments for a potential culture sector focused equity product.

In my view culture sector and business work differently. If business sector considers culture only from financial perspective, the result is conflict that does not foster cooperation. Therefore cultural projects are linked to funding providers by a producer, who facilitates the dialogue and drives operational implemen-tation.

Social Return on Investment (SROI) analysis should be taken into use in development of funding models for culture sector. SROI exposes in financial terms the value added by cultural projects. Credit institutions should grant microcredits to people working in cultural sector so that they can develop their firms. Finland should consider the introduction of tax incentives that address the issues in cultural funding.