Hoitohenkilökunnan tiedot eristämisestä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitohenkilökunnan tietoja eristämisestä hoitohenkilökunnalle suunnatun kyselytutkimuksen avulla ja näin ollen tuottaa tietoa infektioiden torjunnan tehostamiseksi tutkimusnäyttöön perustuen. Opinnäytetyö on osa Turun sosiaali- ja terveystoimen ja Turun Ammattikorkeakoulun terveysalan tulosalueen yhteistä ”Infektioiden torjunta toimintatavaksi hoitotyössä”-hanketta.

Aineisto kerättiin käyttäen kvantitatiivista strukturoitua kyselylomaketta, joka oli kehitetty yhteistyössä Turun sosiaali- ja terveystoimen ja Turun Ammattikorkeakoulun kanssa. Aineisto kerättiin sähköisesti 16.12.2009-31.1.2010 välisenä aikana Turun sosiaali- ja terveystoimen hoitohenkilökunnalta (N=2087). Aineisto analysoitiin PASW 18 –tilasto-ohjelmalla. Kyselyyn vastasi yhteensä 151 (=n) hoitohenkilökuntaan kuuluvaa. Vastausprosentti oli 7,2%. Kyselyllä pyrittiin kartoittamaan infektioiden torjunnan osaamisalueen kehittämis- ja koulutustarpeita. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää suuntaa antavasti eristyshoidon kehittämiseen, hoitohenkilökunnan täydennyskoulutusta suunniteltaessa.

Tulosten mukaan eniten tiedettiin pisara- ja ilmaeristyksestä. Vähiten tiedettiin kosketuseristyksestä ja aseptisesta työjärjestyksestä. Iältään alle 25-vuotiaat hoitajat tiesivät eristämisestä vähemmän kuin muut vanhemmat ikäluokat. Parhaiten eristämisestä tiesivät 50 tai yli 50-vuotiaat hoitajat. Sosiaali- ja terveystoimen järjestämään infektion torjunnan teoriakoulutukseen osallistuneet tiesivät keskimääräisesti enemmän eristämisestä, kuin siihen osallistumattomat.

Täydennyskoulutuksella näyttääkin olevan positiivista vaikutusta hoitohenkilökunnan eristysosaamiseen. Täydennyskoulutusta tulisi tarjota säännöllisesti hoitohenkilökunnalle ja erityisesti nuorille ja uusille työntekijöille. Oppilaitosten tulisi kiinnittää huomiota hoitotyön käytännön vaatimusten mukaiseen koulutukseen, niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Hoitohenkilökunnan työtehtävien ja toimenkuvien selkeyttämiseen tulisi kiinnittää huomiota, niin että kaikki tietävät oman vastuunsa infektioiden torjunnassa. Kyselyn kehittämiseen tulisi jatkossa kiinnittää huomiota, niin että saadaan entistä kohdennetumpaa tietoa hoitohenkilökunnan tietoudesta infektioiden torjunnan suhteen.

The purpose of this Bachelor’s thesis was to find out nursing staff´s knowledge of patient isolation using structured questionnaire and produce knowledge to intensify infection controls evidence-based nursing. The research problems were: what does nursing staff know about isolation, what do they know about contact infection isolation, droplet infection isolation, airborne infection isolation, cleaning of isolation rooms and aseptic working order. The Bachelor’s thesis is part of Turku University of Applied Sciences and Turku Municipal Health Care and Social Services’ Infection control –project.

Data were collected using a quantitative structured questionnaire which was developed in co-ordination with Turku Municipal Health Care and Social Services and Turku University of Applied Sciences. The data was gathered during 16.12.2009-31.1.2010 from Turku Municipal Health Care and Social Services’ nursing staff (N=2087). Data analysis was carried out using PASW 18 –software. Total number of 151 responded to the questioning. Response rate was 7,2%. The aim was to find out the needs of development and training in infection control. The findings can be used suggestively to develop isolation care and to organize nursing staff’s updating training.

According to the results nursing staff has the best knowledge of droplet infection isolation and airborne infection isolation. The least the nursing staff knew of contact infection isolation and aseptic working order. Under 25 year old nurses knew less about isolation than other older age groups. 50 or over 50 year old nurses had the best knowledge of isolation. Nurses who participated in Turku Municipal Health Care and Social Services’ organized theory training knew in average more about isolation than those who didn’t participate.

Updating training seems to have positive effect on nursing staff’s knowledge of isolation. Updating training should be offered regularly to nursing staff and specially to young and new employees. Educational institutes should pay attension to hands-on requirements quantitatively and qualitatively in the education. Nursing staff’s duties and job descriptions should be clarified so that nursing staff know their own responsibilities in infection control. Attention should be paid to the development of the questionnaire in future so that the knowledge obtained would be even more allocated with the nursing staff’s knowledge of infection control.