Opettaja yhteisöllisyyden tukena Ortodoksisessa seminaarissa : systeeminen näkökulma

Abstract

Tutkimuksessa pohdittiin yhteisöllisyyden käsitettä ja mahdollisuuksia vahvistaa yhteisöllisyyttä ortodoksisessa seminaarissa. Ortodoksinen seminaari on lähes 100 teologian yliopisto-opiskelijan soveltavien harjoitusten suorittamispaikka. Keskeinen osa harjoituksista on liturgisia harjoituksia.

Lähtökohtana oli systeemiteorioiden tarjoama viitekehys, jonka mukaan monimutkaisen organisaation on edullista toimia löyhien solujen avulla hajautetussa hallintomallissa. Yhteisöön on mahdollista vaikuttaa vain sisältä pain ja se edellyttää vahvaa yhteistä kulttuuria ja ammatillista identiteettiä.

Suomalainen systeemiäly-käsite esiteltiin työkaluna yhteisön ohjaamiseen toivottuun suuntaan, kohti yhteisöllisyyttä. Systeemiälystä esiin nostettiin mikrokäyttäytyminen sekä systeemidiktatuurin ja haamukäyttäytymisen mallit. Tutkimuksen mukaan seminaarin opettajan on välttämätöntä tuntea systeemiälyn käsitteitä voidakseen välttää haamukäyttäytymistä, mikä seuraa väärästä systeemikäsityksestä.

Tutkimuksen mukaan seminaarin kaltainen opiskelijayhteisö elää ennustamattomasti ja sen ohjaaminen vahvempaa yhteisöllisyyttä kohden edellyttää välillä harkittua viivettä. Seminaariyhteisössä muodostuvien opiskelijasolujen keskinäinen yhteydenpito on tärkeää ja opettajan on tarvittaessa tiivistettävä verkostoa, jotta informaatio kulkee riittävän hyvin.

Ortodoksisen seminaarin vahvuutena systeemiteorioiden näkökulmasta pidettiin selkeää ja voimakasta yhteistä kulttuuria, mikä ilmenee liturgisessa ja hengellisessä elämässä. Ortodoksisen tradition asema kirkon elämässä tukee myös seminaarin yhteisöllisyyden ylläpitämistä.

This paper discusses the concept of community and considers various possibilities of a teacher at the Orthodox Seminary to promote sense of Community. Orthodox Seminary is an institution of almost 100 University level theology students, who fulfill the requirements of Practical Applied Studies belonging to their Master of Theology decree. An essential part of these studies is the liturgical practicum.

A framework of Systems Theories is the point of departure: A complex organization should preferably be loosely coupled and have decentralized management. A complex system can be influenced mainly from within, and shared culture and shared professional ethos are required.

A Finnish concept of Systems Intelligence was introduced as a tool for guiding the Seminary in the direction of sense of community. Out of Systems Intelligence research was brought up a concept of micro-behavior, as well as models of systems dictatorship and ghost behavior. This paper suggests that a teacher has to know the basic concepts of Systems Intelligence in order to avoid ghost behavior following from wrong concepts of systems.

According to this Paper a Seminary community lives its everyday life in an unpredictable way and it can be guided toward stronger sense of community with proper slack and buffer. Students’ cells emerging in a Seminary community have to communicate with each other and the teacher has responsibility to take the whole network into more tight direction when information seems to pass too slowly.

A From a Systems Theory point of view a strength of the Orthodox Seminary is clear and strong shared culture which is manifested in liturgical and spiritual life. Place of Orthodox Tradition in the life of Church also supports maintaining the sense of community at the Seminary.