Kaarinan perhepalvelu ja ohjaus : tavoitteellista muutostyöskentelyä nuorten ja perheiden kanssa
Suominen, Anneli; Leikama, Sanna (2010)
Suominen, Anneli
Leikama, Sanna
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120216924
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120216924
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme lähtökohta on työelämälähtöinen ja se on tarkoitettu Kaarinan lastensuojelun perhepalvelun ja ohjauksen tarpeellisuuden osoittamiseen ja työn kehittämiseen. Tavoitteena on tehdä perheohjaajien ja ohjaajien työn merkitys näkyväksi, tutkimalla työskentelyssä asetettujen tavoitteiden toteutumista, hyötyä ja kehittämistarpeita asiakasnäkökulmasta.
Tutkimuksen viitekehyksessä perehdymme vanhemmuuden haasteisiin, sekä nuorten ongelmiin. Tämän jälkeen tarkastelemme perhetyötä, joka on perheille suunnattu ongelmia ennaltaehkäisevä ja korjaava auttamismuoto. Perehdymme myös Kaarinan avohuollon perhetyön keinoihin auttaa lapsia, nuoria ja perheitä. Lopuksi syvennymme Kaarinan nuorten tiimin tekemään perhepalvelun ja ohjauksen sisältöön ja tavoitteisiin.
Työmme on kvalitatiivinen tutkimus, jossa menetelmänä käytimme teemahaastattelua. Aineisto koostuu sekä nuorten, että vanhempien haastatteluista. Yhteensä haastateltavia oli 12 henkilöä kahdeksasta eri perheestä. Haastateltavista kolme oli nuoria ja loput vanhempia. Aineiston analysoimme sisältöanalyysimenetelmää käyttäen.
Nuoret ja vanhemmat kokivat, että saivat vaikuttaa tavoitteiden asettamiseen ja asetetut tavoitteet olivat selkeitä ja realistisia. Kaikkien, paitsi yhden vanhemman mielestä, tavoitteet olivat toteutuneet joko kokonaan tai ainakin osittain, riippuen työskentelyn vaiheesta. Vanhemmilla tavoitteet kohdistuivat useimmiten rajojen asettamiseen ja nuorilla rajojen noudattamiseen. Moni vanhempi koki hyödylliseksi perhepalvelusta saadut hyvät neuvot ja ohjeet kasvatukseen ja ristiriitojen selvittämiseen. Myös keskustelutuki ja toisen aikuisen läsnäolo koettiin merkittäväksi. Nuoret kertoivat saaneensa ohjauksesta hyviä neuvoja ja keinoja ongelmista selviämiseen. He arvostivat myös sosiaalitoimen rahallista tukea harrastuksiin. Perheohjaajien ja ohjaajien ammattitaitoon vanhemmat ja nuoret olivat molemmat hyvin tyytyväisiä.
Nuoret toivoivat ohjaukselta enemmän toiminnallisuutta ja säännöllisiä tapaamisia. Vanhempien mielestä työntekijöiden vaihtuvuutta pitäisi pyrkiä vähentämään, työskentelyn lopetusvaihetta tulisi pidentää ja ohjaajia pitäisi palkata lisää, koska työntekijöiden kiire heijastuu ohjaustyöskentelyyn.
Tutkimuksemme perusteella perhepalvelu ja ohjaus on koettu hyvin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Työn laadun parantamiseksi perhepalvelun ja ohjauksen tulisi tehdä muutoksia kiireen vähentämiseksi, lopputyöskentelyn parantamiseksi ja toiminnallisuuden lisäämiseksi.
Tutkimuksen viitekehyksessä perehdymme vanhemmuuden haasteisiin, sekä nuorten ongelmiin. Tämän jälkeen tarkastelemme perhetyötä, joka on perheille suunnattu ongelmia ennaltaehkäisevä ja korjaava auttamismuoto. Perehdymme myös Kaarinan avohuollon perhetyön keinoihin auttaa lapsia, nuoria ja perheitä. Lopuksi syvennymme Kaarinan nuorten tiimin tekemään perhepalvelun ja ohjauksen sisältöön ja tavoitteisiin.
Työmme on kvalitatiivinen tutkimus, jossa menetelmänä käytimme teemahaastattelua. Aineisto koostuu sekä nuorten, että vanhempien haastatteluista. Yhteensä haastateltavia oli 12 henkilöä kahdeksasta eri perheestä. Haastateltavista kolme oli nuoria ja loput vanhempia. Aineiston analysoimme sisältöanalyysimenetelmää käyttäen.
Nuoret ja vanhemmat kokivat, että saivat vaikuttaa tavoitteiden asettamiseen ja asetetut tavoitteet olivat selkeitä ja realistisia. Kaikkien, paitsi yhden vanhemman mielestä, tavoitteet olivat toteutuneet joko kokonaan tai ainakin osittain, riippuen työskentelyn vaiheesta. Vanhemmilla tavoitteet kohdistuivat useimmiten rajojen asettamiseen ja nuorilla rajojen noudattamiseen. Moni vanhempi koki hyödylliseksi perhepalvelusta saadut hyvät neuvot ja ohjeet kasvatukseen ja ristiriitojen selvittämiseen. Myös keskustelutuki ja toisen aikuisen läsnäolo koettiin merkittäväksi. Nuoret kertoivat saaneensa ohjauksesta hyviä neuvoja ja keinoja ongelmista selviämiseen. He arvostivat myös sosiaalitoimen rahallista tukea harrastuksiin. Perheohjaajien ja ohjaajien ammattitaitoon vanhemmat ja nuoret olivat molemmat hyvin tyytyväisiä.
Nuoret toivoivat ohjaukselta enemmän toiminnallisuutta ja säännöllisiä tapaamisia. Vanhempien mielestä työntekijöiden vaihtuvuutta pitäisi pyrkiä vähentämään, työskentelyn lopetusvaihetta tulisi pidentää ja ohjaajia pitäisi palkata lisää, koska työntekijöiden kiire heijastuu ohjaustyöskentelyyn.
Tutkimuksemme perusteella perhepalvelu ja ohjaus on koettu hyvin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Työn laadun parantamiseksi perhepalvelun ja ohjauksen tulisi tehdä muutoksia kiireen vähentämiseksi, lopputyöskentelyn parantamiseksi ja toiminnallisuuden lisäämiseksi.