Turun kotihoidon päihdeosaamisen kartoitus
Laaksonen, Elina (2010)
Laaksonen, Elina
Turun ammattikorkeakoulu
2010

Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120317080
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120317080
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tuo esille Turun kotihoidon päihdeosaamisen nykytilan. Se selvittää mitä työntekijöiden päihdeosaaminen on ja minkälaista osaamista he kokevat tarvitsevansa lisää. Tutkimus selvittää myös miten paljon työntekijät kokevat ikääntyneitä päihteiden käyttäjiä olevan kotihoidossa. Tutkimuksen avulla tuon esille myös oman kehittämisehdotukseni päihdeosaamisen lisäämiseksi.
Tutkimus on laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytin teemahaastattelua ja analyysimenetelmänä sisällönanalyysia. Tutkittavia oli kahdeksan kotihoidon ammattilaista. He edustivat kaikkia kotihoidon ammattiryhmiä.
Tutkimustulokset kertoivat kotihoidon työntekijöiden olevan työhön sitoutuneita. Heidän ammatillinen asenteensa oli osittain riippuvainen työn hallinnan tunteesta. Mitä enemmän työntekijä tunsi hallitsevansa työnsä, sitä positiivisempi asenne hänellä oli päihteidenkäyttäjää kohtaan. Päihdetietoutta oli kaikilla, mutta sitä oli selvästi eniten korkeammin koulutetuilla ryhmillä. Heikoimmin osattiin päihdetyön menetelmiä kuten puheeksiottoa ja motivointia. Riskirajat olivat myös huonosti tiedossa. Tutkimustulosten perusteella voin päätellä kotihoidon työntekijöiden päihdeosaamisen olevan pääosin kokemuksen kautta opittua. Kirjatietoa oli harvemmalla.
Tutkimuksen perusteella voin sanoa työntekijöiden tarvitsevan lisää tietoa päihteistä, rajoista, ongelmista, menetelmistä ja hoitoon ohjauksesta. Lisäksi tulee huomioida työntekijöiden jaksaminen päihdetyössä. Tarvitsemme päihdetyön kehittämistä. Tätä tuon esille työn lopussa esittämäni kotihoidon päihdetyönmallin ja kotihoidon päihdeasiakkaan hoitoprosessin avulla.
Tutkimus on laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytin teemahaastattelua ja analyysimenetelmänä sisällönanalyysia. Tutkittavia oli kahdeksan kotihoidon ammattilaista. He edustivat kaikkia kotihoidon ammattiryhmiä.
Tutkimustulokset kertoivat kotihoidon työntekijöiden olevan työhön sitoutuneita. Heidän ammatillinen asenteensa oli osittain riippuvainen työn hallinnan tunteesta. Mitä enemmän työntekijä tunsi hallitsevansa työnsä, sitä positiivisempi asenne hänellä oli päihteidenkäyttäjää kohtaan. Päihdetietoutta oli kaikilla, mutta sitä oli selvästi eniten korkeammin koulutetuilla ryhmillä. Heikoimmin osattiin päihdetyön menetelmiä kuten puheeksiottoa ja motivointia. Riskirajat olivat myös huonosti tiedossa. Tutkimustulosten perusteella voin päätellä kotihoidon työntekijöiden päihdeosaamisen olevan pääosin kokemuksen kautta opittua. Kirjatietoa oli harvemmalla.
Tutkimuksen perusteella voin sanoa työntekijöiden tarvitsevan lisää tietoa päihteistä, rajoista, ongelmista, menetelmistä ja hoitoon ohjauksesta. Lisäksi tulee huomioida työntekijöiden jaksaminen päihdetyössä. Tarvitsemme päihdetyön kehittämistä. Tätä tuon esille työn lopussa esittämäni kotihoidon päihdetyönmallin ja kotihoidon päihdeasiakkaan hoitoprosessin avulla.