Moniammatillisen kuntoutustyöryhmän palvelun laadun kehittäminen perhekeskeisen lähestymistavan avulla : Turun sosiaali- ja terveystoimen Kuntoutumispalveluissa

Abstract

Hankkeen tavoitteena oli kehittää lastennneurologisen kuntoutustyöryhmän palvelun laatua perhekeskeisen lähestymistavan avulla vuosina 2009-2010. Hanke sisälsi kyselyt työntekijöille (n=27) ja Lastenneurologisen yksikön alle kouluikäisten lasten asiakasperheille (n=121), kaksi koulutustilaisuutta ja moniammatilliselle työryhmälle suunnatun työnohjauksen.

Kyselyyn vastanneista perheistä (n=69) 71% oli tyytyväisiä lastenneurologisen yksikön kuntoutustyöryhmän nykykäytäntöihin (vastausprosentti 57%). Vanhemmat olivat tyytyväisiä siihen, että lapsi on päässyt Lastenneurologisen yksikön kuntoutustyöryhmän asiakkaaksi ja sitä kautta lapsella ilmenneisiin ongelmiin on puututtu ajoissa. Perheiden onnistumisen kokemukset painottuivat myös työntekijöiden yhteistyötaitoihin, perheille annettuun tukeen ja ohjaukseen, kuntoutustyöryhmän toimintaan, asioiden sujumiseen ja avoimeen ilmapiiriin. Kritiikki kohdistui liian tiukkoihin aikatauluihin, joiltakin osin liian rutiininomaisesti toimivaan kuntoutustyöryhmään ja puheterapian saamisen vaikeuteen. Vanhemmista 22% oli tyytymättömiä yksiköiden hajanaisuuteen. Perheet arvioivat työntekijöiden toimintatapojen perhekeskeisyyttä 39 muuttujan avulla: perheet olivat sitä mieltä, että 22 väittämän (56%) kohdalla työntekijöiden toimintatavat ovat perhekeskeisiä. Perheiden kehittämisehdotuksissa korostuivat seuraavat asiat: kartoitetaan perheen voimavarat ja kokonaistilanne, lisätään yhteistyötä kuntoutuspalveluja tuottavien tahojen välillä ja puheterapian saatavuutta. Vanhemmat ehdottivat joustoa aikatauluihin ja lapsen kuntoutuksesta vastaavaa henkilöä, joka luotsaa perhettä byrokratian sokkeloissa.

Työntekijät (n=23) arvioivat omien toimintatapojensa olevan perhekeskeisiä 18 väittämän (46%) kohdalla. Ajanpuute ja perhekeskeiseen työskentelyyn soveltuvien arviointi- ja työskentelymenetelmien puute vaikeuttaa jonkin verran perhekeskeistä työskentelyä (vastausprosentti 82%). Vuorovaikutustaitoja pidettiin merkittävimpänä taitona perhekeskeisessä työskentelyssä: työntekijät kokivat hallitsevansa taidot hyvin. Avoimissa vastauksissa ilmeni palvelu- ja perhetietouteen liittyvää koulutustarvetta. Työnohjauksen mahdollisuutta on myös selvitettävä.

Eniten toimintatapojen muutostarpeita ilmeni koko perheen hyvinvoinnin huomioimisessa ja vanhempien mielipiteiden kysymisessä. Vähiten muutostarpeita ilmeni perheen asiantuntijuuden kunnioittamisessa ja tiedon jakamisessa. Perhekeskeisten arviointimenetelmien ja työskentelytapojen omaksuminen edellyttää Kuntoutumispalvelun organisaatiolta systemaattisempaa koulutussuunnittelua ja toiminnan kehittämistä sekä toimivaa palautejärjestelmää.

The aim of this project was to improve the quality of multiprofessional team services working with families and children at developmental delay or neurological diseases. The project focused on family-centered approach including two questionnaires (families n=121, professionals n=27), two training days and work counseling.

According to the questionnaire results of families (n=69) 71% were content with present practice of multiprofessional team in the pediatric neurology unit. Parents emphasized positively the importance of early intervention, cooperation and supervision of team members, fluency of the rehabilitation planning and positive atmosphere among multiprofessional team. The questionnaire indicated also criticism tight schedules, somewhat routinized manners among rehabilitation team and the lack of speech therapy in Turku region. 22% of families were dissatisfied with units lying scattered around city of Turku. Families evaluated with 39 questions (Brass Tracks) how family-centered professionals worked: results showed that professionals ways of working were in 22/39 questions (56%) family-centered enough. Open-ended questions showed that families considered it very important that professionals discover what kind of resources and life situations families have before recommending individual rehabilitation to the child. Additionally parents suggested more speech therapy services and collaboration between different rehabilitation services. Familys suggested also that it would be important to have a contact person in the organization.

Professionals (n=23) evaluated themselves working in a family-centered way in 18/39 questions (46%). The lack of time and the lack of family-centered assessment- / working tools somewhat hindered family-centered working. Results showed that professionals regarded interaction skills most significant skills and their level of having these skills was good enough. There was most educational need for supporting families in challenging life situations, recognizing the positive resources of each family and knowing different kind of family services. Chances for professionals to receive work councelling should be also estimated.

Both families and professionals experienced that professionals should pay more attention to taking into consideration well-being of the whole family and asking parents opinions. The organization would enable professionals adapting family-centered assessment tools and working methods by systematic planning, education and well-rounded feedback.