Maa-aines lähtöinen kasvillisuuden suunnittelu ja toteutus : Tervaleppä-saniaislehdon perustaminen Vuosaaren maantäyttöalueelle

Abstract

Kuvaan opinnäytetyössäni maa-aineslähtöisten kasvillisuusalueiden suunnittelun ja toteutuksen keinoja Vuosaaren maantäyttöalueella. Kyseiselle, ihmisen toiminnallaan muokkaamalle maisemavaurioalueelle, on kehitetty luonnollisen kaltaisia kasviyhdyskuntia Suomen luonnossa esiintyvien biotooppien maaperää ja kasvillisuutta mallintamalla. Tämäntyyppisen suunnittelun tavoitteena on luoda uusia ympäristön suunnittelu- ja toteutustapoja, joiden tuloksena syntyy mielenkiintoisia, helppohoitoisia ja biologisesti monimuotoisia viherympäristöjä.

Suuntaa suunnittelualueelle soveltuville kasviyhdyskunnille olen lähtenyt hakemaan kohteen maa-aineksista, maan vesitaloudesta, olemassa olevasta kasvillisuudesta, maaston topografiasta sekä pienilmastosta. Suunnittelualueella toteutettiin kenttäkokeina kahdeksan (8) kappaletta maan kairauksia kesällä 2009. Näytteistä selvitettiin maan kosteuspitoisuus ja maalaji sekä muodostettiin maan profiilit. Lisäksi osasta näytteitä teetettiin maa-analyysit. Tulosten pohjalta laadin alueesta suunnitelmakartat sekä kasvillisuuden kehittämissuunnitelman seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.

Vuosaaren maantäyttöalueella tehty luonnonmukaisten kasvillisuusalueiden mallintaminen on luonteeltaan kokeellista pioneerityötä. Koska maan ja kasvillisuuden kehittyminen vaatii aikaa, tekemäni lehdon kehittämissuunnitelman käyttökelpoisuus tulee näkymään alueen sukkession edetessä. Tavoiteltavan kasvilajiston hoitotoimia ohjataan ensisijaisesti alueen kasvillisuuden kehityksen sekä tehtyjen hoitotoimien vaikutusten aktiivisen havainnoinnin ja dokumentoinnin kautta.

Mitt examensarbete handlar om jordmånsbaserad växtlighetsplanering och anläggningsmetoder genom mark- och vegetationsmodellering i Nordsjö jordpåfyllningsområde. Till det här skadade landskapsområdet har det utvecklats naturliga biotoper. Målet med denna typ av landskapsplanering är att skapa nya planeringsmetoder. Resultatet av dessa metoder är intressanta, lättskötta miljöer med biologisk mångfald, som är typiska för den finska naturen.

För att finna biotoper som är naturligt lämpliga för det här området, började jag mitt planeringsarbete med att forska i områdets markstruktur, markens fuktighet, vegetation, terrängtopografi och mikroklimat. Under sommaren 2009 gjorde jag åtta (8) borrningar i planeringsområdets jord. Från jordproverna undersökte jag jordfuktighet, jordtyp och jordens profil. Baserat på resultaten realiserade jag plankartor för området och en utvecklingsplan för vegetationen för de kommande tio åren.

Nordsjö jordpåfyllningsområdes naturenliga landskapsplanering och anläggning är ett experimentellt pionjärarbete. Jordens och vegetationens utveckling tar tid, så användningen av områdets utvecklingsplan kan ses via områdets successionsprocess. Områdets skötsel mot åstundad växtlighet, görs i första hand via aktiv observation och dokumentation av området.

A purpose of my thesis is to portray vegetation planning and implementing methods at Vuosaari landfill. Imitations of natural Finnish biotopes have been recreated in this area, where the landscape has been damaged by human activities. The target of this kind of natural landscaping is to create new environment planning and implementation methods, with interesting results in easily maintained and biodiverse environments that are characteristic of Finland’s natural environment.

I inaugurated my planning work from the area’s soil structure and moisture, vegetation, terrain topography and microclimate. By investigating these issues I got information which is naturally suitable for biotopes in this area. In the summer of 2009 I made eight (8) copy soil drillings in the planning area. The soil moisture content, the soil type and profile of these samples were resolved. Through this information I implemented the area’s plan maps and vegetation development plan for the next ten years.

The modeling of the natural vegetation areas of Vuosaari landfill is an experimental pioneer work. Because soil and vegetation development through succession progresses takes time, the applicability of this vegetation development plan I made will be seen in the course of time of this area’s succession process. The treatment measures towards the aspired vegetation development will be taken primarily trough by active observation and documentation of the area’s vegetation.