Hoitotyön opiskelijoihin kohdistuva väkivalta ohjatussa harjoittelussa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitotyön opiskelijoihin kohdistuvaa väkivaltaa potilaiden taholta ohjatussa harjoittelussa. Tavoitteena oli saatua tietoa hyödyntämällä kehittää ja tukea opiskelijoiden ammattiin kasvamista.

Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta. Tarkastelun kohteena olivat sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden kohtaamat väkivaltatilanteet ja opiskelijoiden kokemukset väkivaltatilanteista sekä väkivaltatilanteiden jälkikäsittely ja ehkäisy. Kohderyhmän muodostivat Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön 1. - 3. vuoden sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijat. Tutkimusaineisto (n=98) kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella keväällä 2010 ja vastaukset analysoitiin SPSS for Windows -tilasto-ohjelmalla. Vastausprosentiksi saatiin 74,8.

Opinnäytetyön tulosten mukaan 19 % vastaajista oli kokenut joskus fyysistä väkivaltaa harjoitteluissa olon aikana. Yleisimpiä fyysisen väkivallan muodoista olivat raapiminen, puristelu ja nipistely sekä sylkeminen. Vastaajista 28,6 % oli kokenut joskus henkistä väkivaltaa. Yleisimmiksi henkisen väkivallan ilmenemismuodoiksi nousivat kiroilu ja syyttely.

Negatiivisia seurauksia oli aiheutunut fyysistä väkivaltaa kokeneista 69 %:lle ja henkistä väkivaltaa kokeneista 45,3 %:lle. Yleisimpiä väkivallan aiheuttamia seurauksia olivat jännittyneisyys ja pelkotilat. Opiskelijoiden kokemissa väkivaltatilanteissa suurimpia väkivaltaa aiheuttavia tekijöitä olivat potilaan dementia sekä sairaudesta tai saadusta vammasta johtuva stressi ja hätä.

Opiskelijoille ei ollut koitunut poissaoloja harjoitteluissa kohtaaman fyysisen tai henkisen väkivallan seurauksena. Puolet opiskelijoista oli saanut harjoittelupaikoissa ohjeistusta väkivaltatilanteiden varalle. Opinnoista saadut valmiudet väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen koettiin puutteellisiksi, ja kolme neljästä opiskelijasta koki tarvitsevansa lisäopetusta.

The aim was to identify violence against nursing from students in their training. The aim was to utilize the information received and develop and support students in their professional growth.

In the thesis used quantitative research methods. Observed were the nurse and health nurse students facing violent situations and experiences of students who had encountered violent situations and situations of violence post-treatment and prevention. The target group of the Central Ostrobothnia University of Applied Sciences Social and Health Care Department 1st to 3rd -year nurse and public health nurse students. Research data (n = 98) were collected using a structured questionnaire in the spring of 2010 and responses were analyzed using SPSS for Windows statistical software. The response rate was 74,8.

This thesis revealed that 19 % of respondents had experienced physical violence, sometimes engaged in during the life of training. The most common forms of physical violence were scratching, squeezing and pinching, and spitting. 28,6 % of respondents had experienced psychological violence sometimes. The most common manifestations of psychological violence rose by cursing and reproaching.

Negative consequences had been suffered by 69 % of those who had experienced physical violence, and by 45,3 % of those who had faced psychological violence. The most common consequences of violence were tension and anxiety disorders. Students' ideas regarding violent situations, the greatest violence-causing factors were dementia, and the stress and distress resulting from an illness or injury.

Students had not suffered absenteeism from training though they had faced physical or mental violence. Half of the students had received guidance in handling violence situations. Capacity acquired from the school to confront violent patients were classified as inadequate, and three out of four students felt that they needed additional training.