"Isäksi on helppo tulla, vaikeaa on isä olla" : tutkimus isyyteen saadusta tuesta ja isäryhmistä

Abstract

Opinnäytetyömme tavoitteena on, että isät saavat tukea isyyteen kasvussa jo ennen lapsen syntymää. Toinen tavoitteemme on tarjota enemmän tietoa isien tuen tarpeesta terveydenhoitajille ja kätilöille, jonka pohjalta perhekeskeisyys näyttäytyisi enemmän heidän työssään. Kolmantena tavoitteenamme on kehittää asiantuntijuuttamme isäksi kasvun prosessissa. Tutkimuksemme kartoittaa isien saamaa tukea ensimmäisen raskauden aikana sekä isäryhmien tarpeellisuutta ja sisältöä.

Tutkimukseen osallistui 26 isää Porin avoterveydenhuollon äitiysneuvolan asiakasta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, lisänä oli avoimia tarkentavia kysymyksiä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselykaavakkeiden avulla.

Tutkimuksen tuloksista nousi esille, että ensimmäistä lastaan odottavista isistä puolet (50 %) kokivat isyyteen saadun tuen määrän vähäiseksi. Isien tukiverkostoa kartoittaessa, puoliso koettiin useimmiten suurimmaksi tuen antajaksi, mutta vanhemmilta saatu tuki koettiin vähäiseksi. Neuvolasta saatu tuen määrä eri aihealueittain vaihteli: Synnytystapahtumaan ja synnytyksen lähestymiseen koki 43 % isistä saaneensa paljon tukea kun taas Isyyden herättämien tunteiden käsittelyyn 43 % vastaajista koki, ettei ollut saanut lainkaan tukea. Isäryhmien sisällön kohdalla, tärkeimmäksi koetuksi aiheeksi nousi vauvan hoitaminen ja synnytyksen jälkeinen arki vauvan kanssa. Isäryhmien kohdalla 58 % vastaajista koki, että isäryhmä olisi tarpeellinen tai erittäin tarpeellinen.

The aim of this thesis is to provide the fathers with the appropriate support during the period of becoming a father before the childbirth as well as to provide the health nurses and midwives with the sufficient information on fathers’ support, so that they would be able to prioritize their focus on the families in their work. In addition, we also aim at developing our expertise in the process of fatherhood. The purpose of our research is to explore the support the fathers get during the period of initial pregnancy as well as the needs of establishing the fathers’ groups and the contents of the activities carried out in the groups.

26 fathers, the customers of the public health care district of the city of Pori, participated in the survey. The research was carried out by means of the methods of quantitative research as well as some additional complementary questionnaires. Research data was collected by means of the questionnaire forms.

The results of the research showed that 50% of the fathers expecting the first child found the obtained support insufficient. When mapping the support networking, even if the spouse was evidently the beneficiary of the greater support, the parents’ support was regarded as minor. The amount of the support obtained from the district maternity / child welfare centre varied. Approaching the delivery, 43% of the fathers found the obtained support sufficient, whereas 43% of the fathers who replied to the questionnaire aimed at the awakening of the feelings of fatherhood, doubted that they would have obtained any support at all. As to what concerns the contents of the fathers’ groups activities, one of the most important issues was the baby care as well as the everyday life with the baby after the delivery. 58% of the fathers regarded the fathers’ groups as necessary or extremely necessary.