Kohtaako ammatillinen kuntoutus maahanmuuttajien tarpeet?
Plaketti, Marja (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019091518493
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019091518493
Tiivistelmä
Maahanmuutto Suomeen on käynnistynyt laajemmin vasta 1990-luvulla. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2025 mennessä. Suurin osa maahanmuuttajista on työikäisiä ja heidän työkykynsä turvaaminen voi vaatia ammatillisen kuntoutuksen tukea. Kehittämis- ja muutostarpeita on kohdistunut niin kuntoutuksen lainsäädäntöön kuin palvelujärjestelmäämme.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä ammatillisen kuntoutuksen parissa työskentelevien ymmärrystä ja osaamista maahanmuuttajataustaisten kuntoutujien kuntoutustarpeen arvioinnissa ja kuntoutukseen ohjaamisessa. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, johon aineisto haettiin käyttämällä Arto-, Cinahl-, Medic-, Melinda- ja Pubmed- tietokantoja. Katsaukseen valittiin kuusi julkaisua, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä teemoittelulla eli aineisto lajiteltiin teemoittain etsien yhtenäisyyksiä ja eroavaisuuksia.
Tulosten perusteella ammatilliseen kuntoutuksen pääsyyn vaikuttavat mm. kuntoutujan heikko suomen kielen taito, sosiaalinen asema ja sopivien kuntoutuspalvelujen puute. Kuntoutujat tarvitsevat usein monia eri palveluita samanaikaisesti ja jo maahanmuuttotaustasta vaikuttaa kuntoutustarpeeseen. Kuntoutuspalveluja tulisi edelleen kehittää paremmin maahanmuuttajille soveltuvaksi. Ammattilaisilta puolestaan edellytetään kulttuurisensitiivistä työotetta ja tehostettua case management -tyyppistä ohjausta kuntoutujan tueksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä ammatillisen kuntoutuksen parissa työskentelevien ymmärrystä ja osaamista maahanmuuttajataustaisten kuntoutujien kuntoutustarpeen arvioinnissa ja kuntoutukseen ohjaamisessa. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, johon aineisto haettiin käyttämällä Arto-, Cinahl-, Medic-, Melinda- ja Pubmed- tietokantoja. Katsaukseen valittiin kuusi julkaisua, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä teemoittelulla eli aineisto lajiteltiin teemoittain etsien yhtenäisyyksiä ja eroavaisuuksia.
Tulosten perusteella ammatilliseen kuntoutuksen pääsyyn vaikuttavat mm. kuntoutujan heikko suomen kielen taito, sosiaalinen asema ja sopivien kuntoutuspalvelujen puute. Kuntoutujat tarvitsevat usein monia eri palveluita samanaikaisesti ja jo maahanmuuttotaustasta vaikuttaa kuntoutustarpeeseen. Kuntoutuspalveluja tulisi edelleen kehittää paremmin maahanmuuttajille soveltuvaksi. Ammattilaisilta puolestaan edellytetään kulttuurisensitiivistä työotetta ja tehostettua case management -tyyppistä ohjausta kuntoutujan tueksi.