Iloa ja terveyttä Satukontissa: Ruokakasvatusprojekti ryhmäperhepäiväkodissa Sapere-menetelmän keinoin.

Abstract

Ruokakasvatusprojekti toteutettiin Kärsämäen sivistystoimen varhaiskasvatuksessa, Satukontti ryhmäperhepäivähoitokodissa. Projektin kohderyhmänä oli 1–4-vuotiaat lapset, kolmen ryhmäperhepäivähoidon henkilökunta ja heidän ryhmänsä.

Ruokakasvatusprojektin tavoitteena oli varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksien mallintaminen Sapere-menetelmän keinoin. Lisäksi tavoitteena oli perehdyttää henkilökuntaa ja koota henkilökunnan yhteiset käytännöt ruokailutilanteisiin ruokakasvatuksen tueksi. Tavoitteena oli tukea henkilökuntaa lisäämään pedagogisesti painottunutta ruokakasvatusta ryhmäperhepäivähoidon toiminnassa. Ruokakasvatusprojektin tavoitteena oli luoda lapsille myönteisiä kokemuksia ruokaan ja ruokailuun liittyen aistilähtöisellä menetelmällä.

Toiminnalliset interventiot toteutettiin ryhmäperhepäivähoidossa hoitopäivän aikana. Lasten huoltajille toteutettiin kysely, jonka tarkoituksena oli kartoittaa huoltajien mielipiteitä tueksi ruokailutilanteiden suunnitteluun. Interventiot dokumentoitiin valokuvaamalla ja liittämällä ne osaksi lasten kasvun kansioita.

Tämän projektin arvioinnissa keskeistä oli toiminnan ja kasvattajan toiminnan sekä projektin tavoitteiden toteutumisen arviointi. Projektin arviointi toteutettiin varhaiskasvatuksen henkilökunnan palautteen ja palautelomakkeiden avulla varhaiskasvatuksen laadunarviointimallin mukaisesti. Interventioita arvioitiin osallistavan havainnoinnin menetelmällä. Palautteen perusteella ruokakasvatusprojekti onnistui päätavoitteessaan varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksien mallintamisessa. Myös ryhmäperhepäivähoidon henkilökunta koki saaneensa ideoita toiminnan kehittämiseen. Ruokakasvatukselle kirjattiin ryhmäperhepäivähoidon yhteiset pelisäännöt ja ruokakasvatuksen tavoitteet kirjattiin Kärsämäen kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan.

This food education project was commissionedby Kärsämäki municipal education administration’s early childhood education services andgroup family day care unit Satukontti. The target group for the project were children aged 1–4years, the employees of three group familyday care units and their groups.

The food education project’s main goal was to model action whichcomplieswithearly childhood education’s food education recommendations via Sapere-method. Additionally, the goals were to orientate the staff of the group family day care unit and compile common guidelines to support food education in their early childhood education unit. The aim was to create positive experiences relating to food and dining with the sensory learning method for the children.

The functional interventions of the project were done in the group family day care unit during children’s day care. Also, a questionnaire was given to their guardians.The questionnaire was meant to inquire about guardians’ opinions to help the staff compile common guidelines for food education.The functional interventions were documented with observation forms and via photographing them to the children’s own pedagogical documentation folders. The focus of the project evaluation was on the action, the action of the early childhood education’s staff and reaching the project goals.

The project was evaluated by feedback and feedback forms from early childhood education’s staff. Evaluating was also done by inclusive observation and via early childhood education’s quality assessment model. Based on the feedback, the food education project succeeded in its goals to model action complied by the early childhood education’s food education recommendations. The staff of early childhood education felt they had got ten new ideas to develop food education even more. Food education received common guidelines and the goals forfood education were recorded to Kärsämäki municipality’s early childhood education plan.