Mittarit projektitoiminnan kehittämisen apuvälineenä

Abstract

Mittaamisella ja kokonaisvaltaisella mittaristolla saadaan tieteellisesti osoitettua hyötyä yrityksen toiminnan ja sitä kautta taloudellisten tuloksien ohjaukseen. Kehitystehtävän tarkoituksena oli luoda mittaristo kohdeyrityksen teknisistä toimitusprojekteista vastaavalle yksikölle. Mittariston tarkoitus on ohjata projektitoimintaa ja sen kehitystä sekä toimia selkeänä palautejärjestelmänä projekteille. Mittaristo on tarkoitettu yksittäisten projektien mittaamiseen, ei koko projektiliiketoimintaa mittaaviksi.

Projektien perinteisten taloudellisten, ajallisten ja laajuuteen liittyvien mittausten lisäksi on toiminnan kehittämisen kannalta mitattava myös muita asioita. Mittareiden suunnitteluvaiheessa tutustuttiin projektitoiminnan yleisiin kriittisiin onnistumis- ja epäonnistumistekijöihin. Yhtiön ja edelleen yksikön strategiset tavoitteet johdattelivat tavoitteiden asettelua, mutta myös kohdeyksikön omat toiminnan analyysit ja niiden merkitys korostuivat ohjattavia asioita pohdittaessa.

Kokonaisvaltaiseksi mittaristomalliksi valittuun tasapainoiseen mittaristoon valittiin näkökulmiksi talous, asiakasnäkökulma, prosessi sekä innovointi ja oppiminen. Prosessinäkökulmaa laajennettiin ottamalla sen sisällä omaksi tarkastelunäkökulmaksi projektitoiminta. Projektitoiminta ja halu sen kehittämiseen korostuu myös muissa näkökulmissa.

Metering and comprehensive meters have a scientifically proven effect on steering the company operations and furthermore the economic profit. Purpose of this thesis was to develop meters to the unit of the company in focus responsible of the technical projects to customers. Purpose of the meters is to steer the project work and its development and to be a clear feedback system to projects. The meters are developed for single projects, not for the whole project business activities.

Besides of the classical project meters money, time and scope, there have to be other measurements in order to manage the development of the project actions. Common critical success and failure factors of the projects were studied in the planning phase of the meters. Strategic targets of the company and the unit in question were leading the goal setting but also the unit’s analysis of its own work was taken into account.

The balanced scorecard was chosen to the structural framework of the measuring system. The perspectives are financial, customer, process and innovation and learning. The process perspective was extended to measure more project aspect. Project work and the purpose of developing it can also be seen in other perspectives.