Suomi-miesten kunto Pohjanmaalla 2008 : Riittävätkö rahkeet raskaaseen työhön
Hiltunen, Stina; Pihlajamäki, Jani (2010)
Hiltunen, Stina
Pihlajamäki, Jani
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121618515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121618515
Tiivistelmä
Suomalaisten, keski-ikäisten miesten kuntoa ja voimaominaisuuksia on alettu viime aikoina tutkimaan yhä enemmän. Suomi-mies- tapahtuma on hyvä esimerkki siitä, miten keski-ikäisiä liikkumattomia miehiä pyritään yhteishengen ja mukavan tekemisen kautta omaksumaan terveellinen ja liikunnallinen elämäntapa. Tapahtumassa miehet saivat itselleen tietoa missä kunnossa he todellisuudessa ovat ja miten omaa kuntoa ja kehoa tulisi hoitaa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mikä on Vaasassa ja Seinäjoella testattujen miesten puristusvoiman, alaraajojen lihasvoiman, tasapainon ja aerobisen suorituskyvyn taso. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisille siitä, miten ihmisen eri ominaisuudet vaikuttavat terveyteen, toiminta- ja työkykyyn. Tutkimusmenetelmämme oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Käytimme testeissä Jamar- puristusvoimamittaria, TOIMIVA- testistön yhden jalan tasapainotestiä sekä Polar- sykemittarin lepokuntotestiä. Keräämämme tulokset syötimme SPSS- ohjelmalle, josta saimme kaaviot analysoitavaksi.
Kohderyhmämme oli 40- 65-vuotiaat pohjalaiset miehet. Miehet olivat kunnoltaan ja terveydeltään eritasoisia. Tuloksiin valitsimme testatut henkilöt satunnaisesti.
Saamiemme tulosten perusteella puristusvoima lähtee selkeään laskuun vasta 55 ikävuoden jälkeen. Tulostemme mukaan aerobinen kuntotaso on ikään suhteutettuna korkeampi, mitä vanhempi testattava on ollut kyseessä. Tutkimusten mukaan aerobista kuntoa voi kohottaa vielä myöhemmälläkin iällä, mistä johtuen suurempien ikäluokkien kuntotaso myös säilyy hyvänä. Silmät kiinni- testin perusteella tasapaino on parempi ilman näköpalautetta vanhemmilla ikäryhmillä kuin nuoremmilla. Tämä tulos oli ristiriidassa muun tutkitun tiedon kanssa, sillä lähteiden mukaan ihminen tukeutuu näköaistiinsa sitä enemmän mitä vanhemmaksi hän tulee.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mikä on Vaasassa ja Seinäjoella testattujen miesten puristusvoiman, alaraajojen lihasvoiman, tasapainon ja aerobisen suorituskyvyn taso. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisille siitä, miten ihmisen eri ominaisuudet vaikuttavat terveyteen, toiminta- ja työkykyyn. Tutkimusmenetelmämme oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Käytimme testeissä Jamar- puristusvoimamittaria, TOIMIVA- testistön yhden jalan tasapainotestiä sekä Polar- sykemittarin lepokuntotestiä. Keräämämme tulokset syötimme SPSS- ohjelmalle, josta saimme kaaviot analysoitavaksi.
Kohderyhmämme oli 40- 65-vuotiaat pohjalaiset miehet. Miehet olivat kunnoltaan ja terveydeltään eritasoisia. Tuloksiin valitsimme testatut henkilöt satunnaisesti.
Saamiemme tulosten perusteella puristusvoima lähtee selkeään laskuun vasta 55 ikävuoden jälkeen. Tulostemme mukaan aerobinen kuntotaso on ikään suhteutettuna korkeampi, mitä vanhempi testattava on ollut kyseessä. Tutkimusten mukaan aerobista kuntoa voi kohottaa vielä myöhemmälläkin iällä, mistä johtuen suurempien ikäluokkien kuntotaso myös säilyy hyvänä. Silmät kiinni- testin perusteella tasapaino on parempi ilman näköpalautetta vanhemmilla ikäryhmillä kuin nuoremmilla. Tämä tulos oli ristiriidassa muun tutkitun tiedon kanssa, sillä lähteiden mukaan ihminen tukeutuu näköaistiinsa sitä enemmän mitä vanhemmaksi hän tulee.