Painbuster-kipupumppu sektion jälkeisessä kivunhoidossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Painbuster- kipupumpun tehokkuutta keisarileikkauksenjälkeisessä hoitotyössä. Tutkimusaineistona käytettiin anestesiahoito-, sekä vuodeosaston hoidonseurantakaavakkeita että kivunseurantalomakkeita. Tutkimus on tehty Keski-Suomen keskussairaalan toimeksiantona. Tutkimustulokset antoivat leikkausosastolle tietoa kipupumppumenetelmän toimivuudesta, jota voidaan hyödyntää keisarileikatun äidin kivunhoidossa.

Tutkimuksessa toteutettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusmetodia käyttäen. Tutkimukseen kerätyt potilastapaukset olivat ajanjaksolta 2006–2007 ja niitä oli yhteensä 18, siihen sisältyivät kaikki Keski- Suomen keskussairaalassa kipupumppua käyttäneet potilaat.

Työ osoitti, että kipulääkemäärät vaihtelivat potilaiden välillä. Taustatiedoista kipukatetrin paikalla oli merkitystä kipupumpun toimivuuden kannalta. Hoitajien kirjaamiskäytännöt vaihtelivat paljon kivun seurannasta sekä lääkityksestä. Saatujen tuloksien yleistämiseen tarvittaisiin uusinta tutkimus, joka tulisi toteuttaa isommalla otoksella. Kipupumpun toimivuutta voitaisiin tutkia myös vertailemalla sitä toisen kivunhoitomenetelmän käyttäjiin.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että Painbuster potilaat tarvitsevat lisäkipulääkettä vaihtelevasti. Kivun kokemus on yksilöllistä ja se mutkistaa tutkimusta. Tämä tutkimus on suunnattu Keski-Suomen keskussairaalan kivunhoidon kehittämiseen.

The thesis deals with the Painbuster- pain pump’s effectiveness in post caesarean analgesia. Anesthesia care unit and bed unit’s care control forms and algetic control forms were used as research material. Partner in cooperation was Central Hospital of Central Finland´s operation department 2. The examination results gave the operation unit information about the functionality of the pain pump method that can be used in the pain treatment of a mother who has had a caesarean section.

Quantative and qualitative research methods were used in this thesis. The patient cases were collected between 2006-2007 and there were in total of 18 cases. All the patients who used pain pumps in Central Hospital of Central Finland are included in this.

The work showed that the amounts of pain medication differed between patients. From background information only the location of the pain catheter mattered, as to the pain pump functioning. Nurses’ book-keeping customs about monitoring the pain and medication varied. In order to make the gotten results generally qualified a re-research would be required with a larger sample. The functionality of the algetic pump could also be researched by comparing it to the users of other pain treatment methods.

Based on the results it can be stated that Painbuster patients need additional pain medication variably. Algesia is very subjective and that complicates the research. This research is only directed to developing pain treatment at the Central Hospital of Central Finland.