Painbuster-kipupumppu sektion jälkeisessä kivunhoidossa
Jeskanen, Anna; Kinnunen, Marjukka (2009)
Jeskanen, Anna
Kinnunen, Marjukka
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904021860
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904021860
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Painbuster- kipupumpun tehokkuutta keisarileikkauksenjälkeisessä
hoitotyössä. Tutkimusaineistona käytettiin anestesiahoito-, sekä vuodeosaston hoidonseurantakaavakkeita
että kivunseurantalomakkeita. Tutkimus on tehty Keski-Suomen keskussairaalan toimeksiantona.
Tutkimustulokset antoivat leikkausosastolle tietoa kipupumppumenetelmän toimivuudesta, jota voidaan
hyödyntää keisarileikatun äidin kivunhoidossa.
Tutkimuksessa toteutettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusmetodia käyttäen. Tutkimukseen kerätyt
potilastapaukset olivat ajanjaksolta 2006–2007 ja niitä oli yhteensä 18, siihen sisältyivät kaikki Keski-
Suomen keskussairaalassa kipupumppua käyttäneet potilaat.
Työ osoitti, että kipulääkemäärät vaihtelivat potilaiden välillä. Taustatiedoista kipukatetrin paikalla oli
merkitystä kipupumpun toimivuuden kannalta. Hoitajien kirjaamiskäytännöt vaihtelivat paljon kivun
seurannasta sekä lääkityksestä. Saatujen tuloksien yleistämiseen tarvittaisiin uusinta tutkimus, joka tulisi
toteuttaa isommalla otoksella. Kipupumpun toimivuutta voitaisiin tutkia myös vertailemalla sitä toisen
kivunhoitomenetelmän käyttäjiin.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että Painbuster potilaat tarvitsevat lisäkipulääkettä vaihtelevasti.
Kivun kokemus on yksilöllistä ja se mutkistaa tutkimusta. Tämä tutkimus on suunnattu Keski-Suomen
keskussairaalan kivunhoidon kehittämiseen.
hoitotyössä. Tutkimusaineistona käytettiin anestesiahoito-, sekä vuodeosaston hoidonseurantakaavakkeita
että kivunseurantalomakkeita. Tutkimus on tehty Keski-Suomen keskussairaalan toimeksiantona.
Tutkimustulokset antoivat leikkausosastolle tietoa kipupumppumenetelmän toimivuudesta, jota voidaan
hyödyntää keisarileikatun äidin kivunhoidossa.
Tutkimuksessa toteutettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusmetodia käyttäen. Tutkimukseen kerätyt
potilastapaukset olivat ajanjaksolta 2006–2007 ja niitä oli yhteensä 18, siihen sisältyivät kaikki Keski-
Suomen keskussairaalassa kipupumppua käyttäneet potilaat.
Työ osoitti, että kipulääkemäärät vaihtelivat potilaiden välillä. Taustatiedoista kipukatetrin paikalla oli
merkitystä kipupumpun toimivuuden kannalta. Hoitajien kirjaamiskäytännöt vaihtelivat paljon kivun
seurannasta sekä lääkityksestä. Saatujen tuloksien yleistämiseen tarvittaisiin uusinta tutkimus, joka tulisi
toteuttaa isommalla otoksella. Kipupumpun toimivuutta voitaisiin tutkia myös vertailemalla sitä toisen
kivunhoitomenetelmän käyttäjiin.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että Painbuster potilaat tarvitsevat lisäkipulääkettä vaihtelevasti.
Kivun kokemus on yksilöllistä ja se mutkistaa tutkimusta. Tämä tutkimus on suunnattu Keski-Suomen
keskussairaalan kivunhoidon kehittämiseen.