Kvinnlig könsstympning - ett utmanande kunskapsområde : En empirisk studie om barnmorskornas kunskap om kvinnlig könsstympning

Abstract

Syftet med lärdomsprovet är att kartlägga barnmorskornas kunskap och kunskapsbehov om kvinnlig könsstympning samt belysa deras trygghetskänsla i denna kunskap. Studien görs för att vid senare tillfälle ha bättre förutsättningar för utveckling av kunskap om det så behövs samt för att kunna stärka barnmorskornas trygghet i den kunskap som krävs i arbetssituationerna. Problempreciseringen är följande: Vilken kunskap har barnmorskorna om kvinnlig könsstympning? I vilken omfattning känner barnmorskorna sig trygga i den kunskap de har? Vilken kunskap om kvinnlig könsstympning upplever barnmorskorna att de behöver?

Lärdomsprovets teoretiska utgångspunkter grundade sig på Benners och Bentlings teori om kunskap samt Anderssons och Peplaus teori om trygghet. För att samla in material har respondenterna utformat ett frågeformulär med öppna och slutna frågor. Sammanlagt fördes 60 frågeformulär ut till förlossningssalar och en BBavdelning och 34 barnmorskor svarade på enkäten.

Materialet analyserades med hjälp av deskriptiv statistik och innehållsanalys. Som resultat kom respondenterna fram till att barnmorskorna upplevde sin kunskap om kvinnlig könsstympning vara bristfällig. Många kände sig otrygga i kunskapen. Barnmorskorna önskade få mera undervisning om kvinnlig könsstympning, bland annat för att känna sig tryggare. Barnmorskorna verkade ha vilja att lära sig mera och deras visade empati är en betydelsefull egenskap som är en bärande kraftkälla för både barnmorskan och patienten.

Opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa kätilöiden tietämystä ja mahdollista tiedon tarvetta naisten ympärileikkauksista sekä selvittää, tuntevatko kätilöt itsensä varmoiksi kyseessä olevassa tietotaidossa. Tämä tutkimus tehdään, jotta tulevaisuudessa voitaisiin tarvittaessa parantaa kätilöiden tietotaitoa ja näin vahvistaa kätilöiden itseluottamusta niissä työtehtävissä, joissa potilas on ympärileikattu.

Opinnäytetyön teoreettiset lähtökohdat pohjautuivat Bennerin ja Bentlingin teorioihin tiedosta sekä Anderssonin ja Peplaun teorioihin turvallisuudesta. Tutkimusmateriaalin keräämistä varten luotiin avoimia ja suljettuja kysymyksiä käsittävä kyselylomake. Kaikkiaan 60 kyselylomaketta vietiin kahdelle synnytysosastolle ja yhdelle synnyttäneiden vuodeosastolle. Yhteensä 34 kätilöä vastasi kyselyyn.

Tutkimusmateriaali analysoitiin deskriptiivisen tilastomallin ja sisällönanalyysin avulla. Opinnäytetyössä tultiin siihen tulokseen, että kätilöt pitivät naisten ympärileikkausta koskevaa tietotaitoansa puutteellisena. Monet olivat epävarmoja omasta tietämyksestään. Kätilöt toivoivat saavansa lisää opetusta naisten ympärileikkauksesta muun muassa siksi, että he voisivat tuntea olonsa varmemmiksi. Kätilöillä vaikutti olevan tahtoa hankkia lisää tietoa ja osaamista. Kätilöistä huokuva empatia on merkittävä ominaisuus, joka on kantava voima niin kätilölle itselleen kuin potilaillekin.

The aim of this study is to map the midwives' knowledge and need for knowledge about female genital mutilation, and also to highlight their sense of security in having this knowledge. The study is done in order to improve later possibilities to develop knowledge if needed and to increase the midwives' security in the knowledge that is needed in a work situation.

The theoretical basis of this bachelor's thesis is founded on Benner and Bentling's theory about knowledge and Andersson and Peplau's theory about security. The material was collected through a questionnaire with open and closed questions. A total of 60 questionnaires were brought to two delivery rooms and a maternity unit, and 34 midwives filled out the questionnaire.

The material was analyzed with descriptive statistics and content analysis. The results showed that the midwives felt that their knowledge about female genital mutilation was not good enough. Many felt insecure in their knowledge. The midwives wished to get more education about female genital mutilation, i.e. to feel more secure. They seemed to have the will to learn more and they showed empathy which is an important characteristic and an essential source of power for both the midwife and the patient.