Psykososiaalisen tuen merkitys sydänsairaille

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää psykososiaalisen tuen merkitystä sydänsairaille sekä Sydänkerhon toiminnan kehittämiskohteita. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää Sydänkerhon toimintaa jäsenten tarpeita vastaavaksi sekä saada tietoa psykososiaalsien tuen merkityksestä sydänsairaille. Psykososiaalisen tuen merkitys korostuu, kun henkilö vanhenee tai sairastuu. Vanhuudessa sosiaalinen verkosto pienenee luonnollisen poistuman myötä ilman aktiivista otetta verkoston kasvattamiseksi. Sairastuneen henkilön psykososiaalisen tuen tarve on todennäköinen, koska sairauden myötä tuen ja tiedon tarve lisääntyy. Sairastuneen selviytymistä edistää yksilön fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen tai henkinen tuki. Lisäksi selviytymiseen vaikuttaa henkilön kyky kohdata ja ratkaista ongelmia sekä jo lapsuudessa opitut, mahdollisesti aikuisuudessa täydentyneet selviytymisen mekanismit. Tutkimukseen osallistui Sydänkerhon 80 jäsenestä 67 henkilöä. Vastaajat olivat miehiä ja naisia, iältään alle 65-vuotiaista yli 85-vuotiaisiin. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jota täydennettiin laadullisilla kysymyksillä. Määrällinen aineisto analysoitiin SPSS-menetelmällä sekä laadulliset kysymykset sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan jäsenistö on tyytyväinen Sydänkerhon nykyiseen toimintaan, joten jatkuvuus nähtiin tärkeänä. Vastaajat kokivat kerhotapaamiset tärkeiksi tiedon saamisen sekä sosiaalisen tilanteen vuoksi. Sydämen tai verisuonten sairaudesta johtuen tiedon saamisen tarve sairaudesta sekä terveyttä ylläpitävistä tekijöistä oli huomattava. Sydänkerhon toiminnan jatkuminen turvaa jäsenten psykososiaalisen tuen mahdollisuuden tulevaisuudessakin. Lisätutkimusta tarvitaan psykososiaalisen tuen tuomiseksi osaksi sairastuneiden sekä vanhempien ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten elämään. Tietoa tulisi saada syrjäytymistä ehkäisevistä tekijöistä sekä muodoista, joiden avulla sairastuneet tai iäkkäät kokevat hyötyvänsä psykososiaalisesta tuesta. Olennaista olisi pohtia, miten psykososiaalinen tuki sekä syrjäytyminen ymmärretään niiden tahojen osalta, jotka palveluita tuottavat? Mielenkiintoinen on myös kysymys, mitä palveluja tuottava taho näkee kuuluvan sairastuneen tai iäkkään henkilön normaaliin elämään, sekä miten sitä voidaan ylläpitää muuttuvissa tilanteissa?

The purpose of the research was to develop the activities of Sydänkerho to meet the needs of its members. The aim of the present writer was to learn to understand the importance of psychosocial support for senior heart patients. In total, 67 members out of the 80 members of Sydänkerho took part in the experiment. They were men and women, age varying from under 65 to over 85-year-olds. The experiment was organized as a survey that was completed with qualitative questions. The quantitative data was analyzed with SPSS and the qualitative questions with content analysis. Psychosocial support becomes important when a person ages or becomes sick. At old age, social support decreases by natural loss without any active measures to expand the support. When a person becomes sick, the need for support and for knowledge increases, and the need for psychosocial support becomes probable. Physical, psychical, social or mental support enhances the person’s survival. In addition, the survival is affected by the person’s ability to face and solve problems and by the mechanisms for survival that the person has learned already in childhood and possibly completed in adulthood. According to the results, the members were satisfied with the current activities of Sydänkerho, and therefore, continuity was seen as important. Moreover, the members felt that because of receiving information and because of social matters, the meetings of Sydänkerho were important. Due to cardiovascular diseases, there was also a considerable need for receiving information about the disease and about the factors that maintain health. The continuity of Sydänkerho ensures the possibility for psychosocial support also in the future.