HOIDON SAA, JOS PYSYY HENGISSÄ : Hoitoon pääsyn kokemuksia Keuruun Pappilanniemessä ja Pihlajavedellä

Abstract

Tiivistelmä Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää ParasSos-tutkimukseen liittyen, mitä terveyspalvelun etäisyyden muuttuminen vaikuttaa vastaanotolle hakeutuvan toimintaan ja vaikuttaako palveluetäisyyden muuttuminen epätietoisuuden lisääntymiseen ja palveluaukon muodostumiseen. Aineisto koottiin haastattelemalla paljon terveydenhoidon palveluista kokemusta saaneita ihmisiä kymmenessä taloudessa Keuruun keskustassa ja Pihlajavedellä. Otos oli valikoitu ja perustui tutkijan paikallistuntemukseen. Aineisto luokiteltiin ajatuskokonaisuuksien ilmisisällön perusteella ja sisällön merkityksiä avattiin tarkastelemalla luokkia eri tutkimussuuntien kysymyksenasettelujen avulla sekä vertaamalla aikaisempiin tutkimustuloksiin. Terveyskeskuksen päivystyspaikan muutos vaikuttaa Keskustassa ja Pihlajavedellä asuviin samalla tavoin. Molemmat tutkitut ryhmät pyrkivät odottamaan, että päivystys palasi lähelle. Asumispaikan ja vastaanoton etäisyydestä riippumatta epätietoisuus päivystyspaikasta viivästytti hoidon alkamista. Kukaan haastatelluista ei kyennyt kertomaan tarkasti, milloin päivystys oli Keuruulla ja milloin Mäntässä. Epätietoisuus synnyttää palveluaukon. Pihlajavedellä tahdottiin joustavampaa yhteistyötä naapurikuntien terveyskeskusten välillä. Sen toteutuessa lääkärissä käynnin matka voisi lyhentyä merkittävästi. Aineistosta kohosi inhimillisiä toimintatapoja, joiden eettinen laatu on kyseenalainen. Asiakkaita vastaanotettiin tuttuuden perusteella ohi jonon ja julkiseen jonoon haettiin vauhtia yksityiseltä sektorilta. Julkisen ja yksityisen sektorien suhde näyttäytyi sekavana. Asiakkaan vahva intressi, oma terveys, ohjasi valintoja lyhytjänteisesti. Tulosten arviointi auttaa palvelun järjestäjiä suunnittelemaan muutoksien toteutusta

This thesis aims to identify how the distance change to health care services affects patient's activities when seeking help and to find out if the change of distance increases uncertainties related to the ParasSos- research. The data is compiled by interviewing people from ten different households. They have a lot of experience in health care services in central of Keuruu and Pihlajavesi. The sample is selected and based on local knowledge of the researcher. The material was classified as the idea of modules from the content. Meanings of the content were decoded by examining the different classes of lines of inquiry through research and by comparison with earlier findings. The change of the Health Centre's emergency location will affect people living near and far in the same way. Both groups surveyed would like to see it to be returned the former place. Regardless of the distance between living space and a reception, the uncertainty about the place of emergency has delayed the start of the treatment. None of those interviewed could tell exactly when the call was be made to Keuruu and when to Mänttä. Uncertainty creates the service gap. People living in Pihlajavesi wanted to live in a more flexible cooperation between the health centers of neighboring municipalities. When completed, the distance to health care center could be shortened significantly.