Hoitajien osaaminen terveyskeskuksen vastaanotolla

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata terveyskeskuksen vastaanotolla työskentelevien hoitajien itsearvioitua ammatillista osaamista sekä tulevaisuuden osaamistarpeita. Sen tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitajien ammatillisesta osaamisesta ja kartoittaa, millaista lisä- ja täydennyskoulutusta hoitajat tarvitsisivat, jotta heidän ammatillinen osaaminen voitaisiin parhaiten hyödyntää. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös luoda ehdotuksia toimintamalleiksi työnjaon uudistamisessa ja työnkuvien laajentamisessa vastaanoton toimintatapoja kehitettäessä.

Opinnäytetyön kohteena olivat terveyskeskuksen vastaanoton hoitajat. Aineisto kerättiin kahdessa vaiheessa strukturoidulla sähköisellä Digium-kyselylomakkeella talvella 2009 (N=9) ja syksyllä 2010 (N=8). Mittari muodostui hoitajien ammatillisesta osaamisesta, hoitotyön ydinosaamisesta, vastaanottohoitajien erityisosaamisesta sekä tulevaisuuden osaamistarpeista. Vastausprosentit olivat 89 ja 87,5. Organisaation osastonhoitajaa haastateltiin syksyllä 2010 kartoittaen hoitajien osaamistavoitteita.

Kvantitatiivinen aineisto käsiteltiin ja analysoitiin Digium-ohjelmiston avulla. Avointen kysymysten vastaukset luokiteltiin sisällön mukaan. Teemahaastattelun kvalitatiivisten vastausten avulla luotiin osaamistavoitteita ja selvennettiin kehittämiskohteita.

Tulosten mukaan hoitajien itsearvioitu osaaminen oli pääosin hyvää. Osastonhoitajan osaamisvaatimukset olivat osittain hoitajien osaamista askeleen vaativammat. Osittain osaamistaso ylitti vaatimukset. Hoitajien erityisosaamista olivat eettisyys, kliininen hoitotyö ja erilaiset hoitotoimenpiteet. Kehittämiskohteita olivat kansainvälisyys, kehittämistoiminta, organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen sekä terveyden edistäminen. Tulosten mukaan hoitajat tarvitsevat lisäkoulutusta ollakseen päteviä itsenäiseen päivystävään hoitajavastaanottoon.

The purpose of thesis was to descripe vocational competence and special knowledges needed in future by self-assessment with the nurses working at health center practice. Its aim was to deliver knowledge of vocational competence of nurses and to survey which kind of additional and supplementary training the nurses would need so as to utilise their vocational competence best. The aim of thesis was also to compose suggestions to develope patterns to innovate the division of labour and to extend task description at practice.

The target group of thesis were the nurses at the health center practice. Data were collected in two periods using the structured electric Digium questionnaire in the winter 2009 (N=9) and in the autumn 2010 (N=8). The gauge was composed of nurses’ vocational competence, core competence, practice nurse’s special knowledge and need of competences in future. Answering percentages were 89 and 87,5. The head nurse of the organisation was interviewed in the autumn 2010 for surveying nurses’ pracmatic intensions.

The quantitative data was processed and analysed by Digium software. The answers of the open guestions were classified due to the substances. Pracmatic intensions were composed and improvement targets were clarified by the qualitative answers of theme interview.

According to the results, nurses’ self-assessed pragmatics was mainly adequate. The head nurse’s pragmatics demands were partially one step more quality-conscious than nurses’ pragmatics. Somewhat the pragmatics level outreached the demands. Nurse’s special knowledge were ethicality, clinical nursing and diverse nursering operations. Improvement targets were internationality, development activity, organisational and communal know-how and health promotion. According to the results, nurses need supplementary training in order to be proficient for indepentend nurse practice in addentance.