Päivystysaikaisen työkuormituksen kartoittaminen Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian toimintayksikössä
Paulio, Marika; Pirttinen, Susanna (2010)
Paulio, Marika
Pirttinen, Susanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121818692
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121818692
Tiivistelmä
Laboratoriohoitajan työssä on monia erilaisia fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavia tekijöitä. Kuormittavia tekijöitä ovat esimerkiksi kiire, jatkuva uuden opettelu, vuorotyö ja vastuu työssä. Opinnäytetyön aihe saatiin Seinäjoen keskussai-raalan kliinisen kemian toimintayksiköstä ja sen tavoitteena oli löytää parannusehdotuksia työkuormituksen ehkäisemiseksi, jos kuormittavia tekijöitä löytyy. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työkuormituksen määrää päivystystyövuoroissa. Opinnäytetyön tehtävänä oli erilaisten kyselyiden avulla selvittää työkuormituksen määrää päivystystyövuoroissa. Kyselyitä olivat päivystysaikaisen työkuormituksen kartoittaminen, kiireellisten pyyntöjen määrää kartoitus ja askelmittarikartoitus.
Opinnäytetyössä käytettiin kartoittavaa tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin kolmella eri kyselyllä. Päivystysaikaista työkuormitusta koskeva kartoitus suoritettiin helmi-maaliskuun aikana kolmen ja puolen viikon mittaiselta ajalta. Kiireellisten pyyntöjen määrää selvitettiin yhden viikon ajalta, kuten myös askelmittari kartoitus kesti yhden viikon.
Kyselytutkimuksesta kävi ilmi, että päivystysvuoroissa suurimmaksi kuormittavuus tekijäksi koettiin kiire. Työntekijät kokevat myös, että päivystysvuoroissa on erittäin paljon vastuuta, mutta he eivät kuitenkaan koe vastuun kuormittavan. Lisäksi työntekijät ovat sitä mieltä, että yövuorojen työsuoritteiden määrä kahdelle työntekijälle on melko paljon. Kiireellisten pyyntöjen kartoituksessa kyseisen viikon osalta selvisi, että alkuviikosta otettiin enemmän näyteputkia kuin loppuviikosta. Kyseinen viikko osoitti myös, että yövuoroissa kahden työntekijän kuormitus on ollut suurempi kuin iltavuoron viidellä työntekijällä. Askelmittari kartoituksen avulla selvisi tämän yhden viikon osalta, että iltavuoroissa työnteki-jöiden kuljetun matkan pituus oli keskimäärin 3,5 kilometriä, yövuoroissa 5,8 kilometriä ja aamuvuoroissa 4,5 kilometriä.
Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian toimintayksikössä eniten kuormittavat kiire, melu, näytteenottoasennot, vuorotyö ja jatkuva uuden opettelu. Kiirettä voidaan poistaa hyvällä työtehtävien suunnittelulla ja niiden tasapuolisella jaolla. Ergonomialla voidaan vähentää fyysisesti kuormittavia tekijöitä.
Opinnäytetyössä käytettiin kartoittavaa tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin kolmella eri kyselyllä. Päivystysaikaista työkuormitusta koskeva kartoitus suoritettiin helmi-maaliskuun aikana kolmen ja puolen viikon mittaiselta ajalta. Kiireellisten pyyntöjen määrää selvitettiin yhden viikon ajalta, kuten myös askelmittari kartoitus kesti yhden viikon.
Kyselytutkimuksesta kävi ilmi, että päivystysvuoroissa suurimmaksi kuormittavuus tekijäksi koettiin kiire. Työntekijät kokevat myös, että päivystysvuoroissa on erittäin paljon vastuuta, mutta he eivät kuitenkaan koe vastuun kuormittavan. Lisäksi työntekijät ovat sitä mieltä, että yövuorojen työsuoritteiden määrä kahdelle työntekijälle on melko paljon. Kiireellisten pyyntöjen kartoituksessa kyseisen viikon osalta selvisi, että alkuviikosta otettiin enemmän näyteputkia kuin loppuviikosta. Kyseinen viikko osoitti myös, että yövuoroissa kahden työntekijän kuormitus on ollut suurempi kuin iltavuoron viidellä työntekijällä. Askelmittari kartoituksen avulla selvisi tämän yhden viikon osalta, että iltavuoroissa työnteki-jöiden kuljetun matkan pituus oli keskimäärin 3,5 kilometriä, yövuoroissa 5,8 kilometriä ja aamuvuoroissa 4,5 kilometriä.
Seinäjoen keskussairaalan kliinisen kemian toimintayksikössä eniten kuormittavat kiire, melu, näytteenottoasennot, vuorotyö ja jatkuva uuden opettelu. Kiirettä voidaan poistaa hyvällä työtehtävien suunnittelulla ja niiden tasapuolisella jaolla. Ergonomialla voidaan vähentää fyysisesti kuormittavia tekijöitä.