Bedömning av tillgängligheten i en kortvuxen mans närmiljö : -en fallstudie med åtgärdsförslag till bostadsanpassning

Abstract

Syftet med denna studie var att bedöma och beskriva en kortvuxen persons skattning av bostadens tillgänglighet och användbarhet före och efter en bostadsanpassning. Undersökningsobjektet var en 31-årig kortvuxen man. Studiens metod var en empirisk case studie med datainsamling genom två olika frågeformulär, de tidigare utvecklade och standardiserade instrumenten Housing Enabler och Användbarheten i min bostad. Datainsamlingen genomfördes vid tre olika tillfällen. Instrumentet Housing Enabler är utvecklat ur enablerkonceptet som grundar sig på designandet av tillgängliga bostäder och offentlig miljö. Enablerkonceptet bygger på Lawtons ekologiska modell och mottaglighetshypotesen och har fungerat som teoretisk referensram i denna studie. Resultaten av de två första datainsamlingstillfällena visade på många brister i den kortvuxnas boendemiljö. En bostadsanpassning gjordes och slutresultatet vid det tredje datainsamlingstillfället ett drygt år efter bostadsanpassningen visade en märkbar betydelse i användbarheten av den kortvuxnas boendemiljö.

The purpose of this study was to assess and describe a short statured person´s view on the accessibility and usability of his apartment before and after some home modifications. The target of the study was a 31-year old male short person. The study was done as an empirical case study using two data collection forms and the earlier developed and standardized instruments Housing Enabler and Användbarheten i min bostad. Housing Enabler is developed from the enablerconcept and is based on designing accessible apartments and public areas. The enablerconcept is based on Lawton´s ecology model and was used as a theoretical reference in this study. The data collecting was done on three different occasions. The two first results showed clearly that there were problems in the short person´s living environment. Some home modifications were made and the third data collection was done approximately a year after the home modifications. The result showed that the home modifications had a significant improving impact on the accessibility in the living environment of the short statured person.

Tutkimuksen tavoitteena oli seurata ja kuvailla lyhytkasvuisen henkilön arviota oman asuntonsa esteettömyydestä ja toimivuudesta ennen asunnonmuutostyöta ja sen jälkeen. Tutkimuksen kohde oli 31-vuotias lyhytkasvuinen mies. Tutkimusmenetelmänä käytettiin empiiristä tapaustutkimusta, joihin liittyi kaksi tiedonkeruulomaketta sekä aikaisemmin kehitetyt ja standardisoidut työkalut Housing Enabler ja Användbarheten i min bostad. Työkalu Housing Enabler on kehitetty enablerkonseptista ja perustuu esteettömien asuntojen sekä yleisten tilojen suunnitteluun. Enablerkonsepti perustuu Lawtonin ekologiseen teoriaan joka käytettiin tämän tutkimuksen teoreettisena pohjana. Tiedonkeruu suoritettiin kolmessa erässä. Kaksi ensimmäistä tiedonkeruutilaisuutta osoittivat, että lyhytkasvuisen asuinympäristössä oli paljon käytettävyyteen liittyviä puutteita. Tämän jälkeen tehtiin asunnonmuutostyö ja uusi kysely suoritettiin noin vuosi asunnonmuutostyön jälkeen. Kolmas kysely osoitti, että asunnonmuutostyöllä oli huomattava vaikutus lyhytkasvuisen asuinympäristön toimivuuden parantamiseen.