Akvarellmålning och samtal : ett arbetsätt i diakonin
Strömbäck, Patrica (2010)
Strömbäck, Patrica
Yrkeshögskolan Novia
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101111205
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101111205
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa siitä, voivatko akvarellimaalaus ja keskustelu teemasta hengellisyys toimia työskentelytapoina diakoniatyössä. Työtavan tavoitteena olisi tukea ihmisten henkistä arvoa elämässä.
Opinnäytetyö on laadullinen koostuen sekä kirjallisuuskatsauksesta että sovelletusta osasta. Kirjallisuusosassa kuvataan diakoniaa, kulttuurista diakoniaa, kuvaa, luovuutta, hengellisyyttä ja ryhmän identiteettiä. Sovellettu osa käsittää kuvauksen taide- ja keskusteluryhmästä, jota on ohjattu Vasa svenska församlingin järjestämällä taideleirillä. Kulttuuri diakoniassa taidetta voi käyttää keinona tiedostaa sekä ihmisen oma että kanssaihmisen tilanne. Kulttuuridiakonia on, kuten tavallinenkin diakonia, myös vuoropuhelua ja tietoisuutta. Kirjallisuusosassa kerrotaan sekä kuvien työstämisvoimasta että abstraktin hahmottamisen funktiosta ihmiselle.
Opinnäytetyössä käsiteltävä luovuus suuntautuu toisia ihmisiä kohti, luonnon mukaan ottaen. Hengellisyys on pohjimmiltaan hyvän tai pahan valintaa. Elämässään ihminen kohtaa monia valintoja ja henkisyys on sitä, kuka ihminen haluaa olla. Taide- ja keskusteluryhmä maalaa kuvia ja kertoo ajatuksistaan Jumalasta, ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja ajatuksistaan luonnosta. Osallistujat taide - ja keskusteluryhmässä arvioivat myös kokemuksensa ryhmästä. Arvio on kirjallisuusosan mukainen koskien kuvaa, hengellisyyttä ja ryhmän identiteettiä. Ottamalla osaa toisten kuviin ja ajatuksiin osallistujat ovat saaneet uusia lähestymistapoja omaan elämään ja osa heistä on oppinut uusia asioita itsestään.
Opinnäytetyö on laadullinen koostuen sekä kirjallisuuskatsauksesta että sovelletusta osasta. Kirjallisuusosassa kuvataan diakoniaa, kulttuurista diakoniaa, kuvaa, luovuutta, hengellisyyttä ja ryhmän identiteettiä. Sovellettu osa käsittää kuvauksen taide- ja keskusteluryhmästä, jota on ohjattu Vasa svenska församlingin järjestämällä taideleirillä. Kulttuuri diakoniassa taidetta voi käyttää keinona tiedostaa sekä ihmisen oma että kanssaihmisen tilanne. Kulttuuridiakonia on, kuten tavallinenkin diakonia, myös vuoropuhelua ja tietoisuutta. Kirjallisuusosassa kerrotaan sekä kuvien työstämisvoimasta että abstraktin hahmottamisen funktiosta ihmiselle.
Opinnäytetyössä käsiteltävä luovuus suuntautuu toisia ihmisiä kohti, luonnon mukaan ottaen. Hengellisyys on pohjimmiltaan hyvän tai pahan valintaa. Elämässään ihminen kohtaa monia valintoja ja henkisyys on sitä, kuka ihminen haluaa olla. Taide- ja keskusteluryhmä maalaa kuvia ja kertoo ajatuksistaan Jumalasta, ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja ajatuksistaan luonnosta. Osallistujat taide - ja keskusteluryhmässä arvioivat myös kokemuksensa ryhmästä. Arvio on kirjallisuusosan mukainen koskien kuvaa, hengellisyyttä ja ryhmän identiteettiä. Ottamalla osaa toisten kuviin ja ajatuksiin osallistujat ovat saaneet uusia lähestymistapoja omaan elämään ja osa heistä on oppinut uusia asioita itsestään.