Elvytyskoulutuksen toimivuus Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä

Abstract

Elvytys kuuluu jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen perusvalmiuksiin. Elvytystietoja ja –taitoja on ylläpidettävä osallistumalla säännöllisesti elvytyskoulutuksiin. Elvytyskoulutukseen kuuluvat teoria sekä käytännön harjoittelu. Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli tutkia Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän elvytysvastaavien elvytysyhdyshenkilöille järjestämän elvytyskoulutuksen toimivuutta. Tavoitteena oli selvittää elvytyskoulutuksen hyvät ja huonot puolet sekä mahdolliset kehittämisalueet. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelemme elvytystä ja elvytyskoulutusta.

Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruu toteutettiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomakkeen kysymykset laadittiin Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä käytössä olevan elvytyskoulutuksen sisällön ja tavoitteiden pohjalta. Kyselylomake lähetettiin Webropol-muodossa kaikille Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän elvytysyh-dyshenkilöille (n=66). Näistä 36 henkilöä vastasi (n=36). Tutkimustulokset käsiteltiin SPSS tilasto-ohjelmalla ja tulokset esitettiin frekvensseinä.

Elvytyskoulutuksen sisältöön kokonaisuudessaan oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Elvytyskoulutuksen teoriaosuus koettiin riittäväksi. Paineluelvytyksestä annettuun tietoon oltiin tyytyväisiä. Myös tieto elvytyksen tavoitteista ja elottomuuden tunnistamisesta koettiin riittäväksi. Lisätietoa vastaajat kaipasivat defibrillaattorin huollosta ja testauksesta. Käytännön harjoittelu PPE-D simulaattori Annella- osiossa tyytyväisiä vastaajat olivat painelun tekniikkaharjoitteluun sekä harjoitteluun elvytyksen eri rooleissa. Opetusmateriaali koettiin monipuoliseksi ja riittävän informatiiviseksi sekä helppolukuiseksi. Pieni osa toivoi selkeytystä simulaattori Anne- nuken käyttöön. Elvytyskoulutusten pituus ja määrät koettiin sopiviksi. Yhdellä koulutuskerralla toteutettu teoriaosuuden aika koettiin riittäväksi. Vastaajat toivoivat lisä-aikaa käytännön harjoitteluun. Vastaajat olivat poikkeuksellisen yksimielisiä kouluttajien osaamisesta, asenteesta ja asiaan valmistautumisesta. Koko kyselyn aihepiireistä tämä osio koettiin selkeästi parhaiten onnistuneeksi. Koulutusten ilmapiiri oli avoin ja positiivinen ja nämä koettiin myös oppimista edistävänä tekijänä. Suurin osa vastaajista on pitänyt elvytyskoulutuksia osastonsa muille työntekijöille. Elvytysyhdyshenkilöt kokivat, että heidän saamansa koulutus on lisännyt oman osastonsa valmiuksia toimia elvy-tystilanteessa. Suurin osa vastaajista ei koe työtään elvytysyhdyshenkilönä kuormittavana. Aikaa elvy-tyskoulutusten pitämiselle on vastaajien mukaan resursoitu huonosti. Tärkeimpänä kehittämisalueena nousi esille lisätiedon tarve elvytyksen kirjaamisesta sekä lääkehoidon toteutuksen harjoittelun lisääminen.

Resuscitation is a part of every health care professional’s basic skills. Resuscitation knowledge and skills need to be upheld by participation in regular resuscitation training. Resuscitation training includes both theory and practical training. The purpose of this thesis was to study how well the training given to resuscitation contact people by the resuscitation professionals of Etelä-Savon health care district muncipality combine works. The aim was to find out the good and bad sides and possible potential improvement needs of resuscitation training. In the theoretical context we discuss examine resuscitation and resuscitation training. A qualitative research method was used in this thesis. The material was gathered with a structured questionnaire. The questions were made by the content of resuscitation training and goals used in Etelä-Savon health care district muncipality combine. The questionnaire was sent by in Webropol form to all resuscitation contact people in Etelä-Savon health care district muncipality combine (n=66). From these people 36 answered (n=36). The results of the survey were analyzed with SPSS statistics programme and expressed in frequencies. The answerers were mainly pleased with the content of resuscitation training in total. The theory part was found adequate. Information given about pressing resuscitation was found pleasing. Also the information about aims in resuscitation and recognizing lifelessness were found adequate. The answerers wanted more information about maintaining and testing of the defibrillator. In the practical training part with the CPR-D simulator Anne the answerers were pleased with technical practicing of pressing and practicing different roles in resuscitation. The teaching material was found versatile, informative enough and easy to read. A small part of the group wished more clarity how to use simulator doll Anne. The length and quantity of resuscitation training were found suitable. The length of theory at one training time was found adequate. Instead the answerers wanted more time for practical training. About the knowledge, attitudes and preparation of the instructors the answerers were unusually unanimous. From all of the topics in the questionnaire this was found most successful. The atmosphere of the training sessions was open and positive. This was also found to support learning. Most of the answerers have kept resuscitation training to other employees of their wards. The resuscitation contact people felt that the training they were received has increased the preparedness of their wards to work in a resuscitation situation. Most of them don’t think of their work as resuscitation contact people as straining. Answerers tell that time to hold resuscitation training has been resourced badly. As the most important improvement area the need of more information about documenting resuscitation and increasing training of medical treatment rouse up.