Nuorten tiedot ja käsitykset imetyksestä Mikkelissä ja Kathmandussa : The knowledge and Attitude of the Youth about Breastfeeding in Mikkeli and Kathmandu
Bäckman, Seija; Keränen, Minna (2010)
Bäckman, Seija
Keränen, Minna
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101131334
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101131334
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin suomalaisten ja nepalilaisten nuorten käsityksiä ja tietoja imetyksestä. Vastaajilta kysyttiin myös mielipidettä mahdollisten tulevien omien lasten saamisesta ja ruokintatavasta. Erityisesti selvitettiin mistä tiedot oli saatu ja minkälainen rooli kouluopetuksella oli tiedon saannissa. Tutkimusongelmiin vastaavia tutkimuksia on tehty aiemmin mm. Iso-Britanniassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa. Suomalaisia tai nepalilaisia aihetta koskevia tutkimuksia ei löytynyt. Tutkimuksen kohderyhmiksi valikoituivat kaupunkikoulu ja haja-
asutusalueen koulu Mikkelistä sekä kaupunkikoulu Kathmandusta, Nepalista. Molempien alueiden koulujen oppilaat edustavat oman alueensa keskimääräistä väestöä. Tutkimus toteutettiin standardoituna kyselytutkimuksena, joka sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Analyysi oli edellisten osalta kvantitatiivinen ja jälkimmäisten osalta kvalitatiivinen.
Kyselyt toteutettiin kahdessa toisistaan kulttuurillisesti, alueellisesti ja yhteiskunnallisesti eroavassa maassa. Suomessa lapsikuolleisuus on yksi maailman alhaisimmista, elintaso ja elintavat ovat länsimaiset ja yleinen koulutustaso on korkea. Nepalissa taas korkea lapsikuolleisuus, keskimääräinen koulutustason alhaisuus, suuret sosiaaliset erot ja lapsityöllisyys ovat suuria ongelmia. Teollisuus on vähäistä ja työn keskiansiot pienet.
Tutkimuksen tulosten perusteella voitiin päätellä, että imetys Suomessa ja Nepalissa koettiin pääsääntöisesti positiivisena asiana ja tärkeänä osana vauvan kehitystä. Suurin osa nuorista toivoi tulevaisuudessa omia lapsia, aikoi imettää näitä ja oli sitä mieltä, että imetys on terveellisempää ja kätevämpää kuin pulloruokinta.
Suomalaisilla vastaajilla oli heikommat tiedot imetyksen
vaikutuksista vauvaan ja äitiin kuin nepalilaisilla. Suomessa opetussuunnitelmaan ei sisälly imetykseen liittyvää opetusta eikä aihe esiinny oppikirjoissa, Nepalissa puolestaan imetystä ja sen etuja käsitellään kouluopetuksessa. Nepalilaisten imetyksestä saamalla kouluopetuksella sekä
mediainformaatiolla voi olla vaikutusta heidän suomalaisiin verrattuna huomattavasti parempiin, imetyksen hyötyjä ja tärkeyttä koskeviin tietoihinsa. Jatkossa myös Suomessa kannattaisi imetys sisällyttää kouluopetukseen sekä lisätä aiheen näkyvyyttä mediassa imetysmyönteisyyden ja
täysimetyksen edistämiseksi.
asutusalueen koulu Mikkelistä sekä kaupunkikoulu Kathmandusta, Nepalista. Molempien alueiden koulujen oppilaat edustavat oman alueensa keskimääräistä väestöä. Tutkimus toteutettiin standardoituna kyselytutkimuksena, joka sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Analyysi oli edellisten osalta kvantitatiivinen ja jälkimmäisten osalta kvalitatiivinen.
Kyselyt toteutettiin kahdessa toisistaan kulttuurillisesti, alueellisesti ja yhteiskunnallisesti eroavassa maassa. Suomessa lapsikuolleisuus on yksi maailman alhaisimmista, elintaso ja elintavat ovat länsimaiset ja yleinen koulutustaso on korkea. Nepalissa taas korkea lapsikuolleisuus, keskimääräinen koulutustason alhaisuus, suuret sosiaaliset erot ja lapsityöllisyys ovat suuria ongelmia. Teollisuus on vähäistä ja työn keskiansiot pienet.
Tutkimuksen tulosten perusteella voitiin päätellä, että imetys Suomessa ja Nepalissa koettiin pääsääntöisesti positiivisena asiana ja tärkeänä osana vauvan kehitystä. Suurin osa nuorista toivoi tulevaisuudessa omia lapsia, aikoi imettää näitä ja oli sitä mieltä, että imetys on terveellisempää ja kätevämpää kuin pulloruokinta.
Suomalaisilla vastaajilla oli heikommat tiedot imetyksen
vaikutuksista vauvaan ja äitiin kuin nepalilaisilla. Suomessa opetussuunnitelmaan ei sisälly imetykseen liittyvää opetusta eikä aihe esiinny oppikirjoissa, Nepalissa puolestaan imetystä ja sen etuja käsitellään kouluopetuksessa. Nepalilaisten imetyksestä saamalla kouluopetuksella sekä
mediainformaatiolla voi olla vaikutusta heidän suomalaisiin verrattuna huomattavasti parempiin, imetyksen hyötyjä ja tärkeyttä koskeviin tietoihinsa. Jatkossa myös Suomessa kannattaisi imetys sisällyttää kouluopetukseen sekä lisätä aiheen näkyvyyttä mediassa imetysmyönteisyyden ja
täysimetyksen edistämiseksi.