Toimintakyvyn arvioinnin merkitys kuntoutuksessa : kuvaus kehitysvammaisten henkilöiden toimintakyvystä vammaisetuuksien näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyössä kuvattiin kehitysvammaisten kuntoutujien toimintakykykuvausta kuntoutussuunnitelmissa ICF- luokituksen näkökulmasta. Tarkoituksena oli avata toimintakykyä laajempana käsitteenä ja kehittää toimintakyvyn kirjaamista kuntoutusasiakirjoissa. Aineiston laajuuden vuoksi toimintakyky kuvattiin vammaisetuuksien kriteereissä esiin tulevien toimintojen kautta.

Tutkimuksessa käytettiin aineistona kymmentä aiemmin dokumentoitua kehitysvammaisten henkilöiden kuntoutussuunnitelmaa. Tutkimus toteutettiin sisällönanalyysimenetelmällä.

Kuntoutussuunnitelmissa ympäristötekijöitten kuvaus oli niukkaa. Kuvaukset suorituksista ja osallistumisesta oli laajempaa. Kehon/ruumiin toiminnot ja ruumiin rakenne oli laajasti kuvattu. ICF -luokitus viitekehyksenä avasi toimintakykyä käsitteenä sekä toimintakyvyn arviointia laajemmaksi. Lisäksi luokitus antoi mahdollisuuden yksityiskohtaiseen toimintakyvyn arviointiin. Tutkimus vastasi kirjaamista koskevaan kehittämistavoitteeseen. Kuvauksissa oli kuvattu kattavasti kuntoutujan ohjauksen ja avuntarvetta, mutta ei niihin käytettyä aikaa. Kelan vammaisetuuksien kriteereissä ohjaukseen ja avunantamisen käytetty aika on yksi etuuden myöntämiseen vaikuttavista tekijöistä.

Tutkimustuloksia voidaan käyttää hyväksi toimintakyvyn kuvauksen kirjaamisen kehittämisessä. Kuntoutujan ohjukseen ja hänen auttamiseensa käytetyn ajan ilmaisu henkilökohtaisissa toimissa parantaa kirjaamisen laatua ja antaa kuvan toimintakyvystä esimerkiksi Kelan vammaisetuuksista päättävälle henkilölle. Ympäristötekijöitten kuvauksen laajentaminen ja kuntoutujan toimintakyvyn arviointi omassa elinympäristössään edellyttää toiminnan havainnointia paikanpäällä ollen tai kattavan tiedon saamista haastattelemalla kehitysvammaista henkilöä ja hänen lähiperhettään tai yhteisöään.

Jatkotutkimusaiheena on uusintatutkimus samalla sisällönanalyysi menetelmällä sen selvittämiseksi miten toimintakyvyn kuvaus on kehittynyt

THE IMPORTANCE OF ASSESSMENT OF FUNCTIONING IN REHABILITATION - DESCRIPTIONS OF FUNCTIONING OF DEVELOPMENTALLY DISABLED PERSONS FROM THE POINT OF VIEW OF DISABILITY BENEFITS

Written by Randen, Elina Satakunta University of Applied Sciences Degree Programme in Counselling and Planning of Rehabilitation January 2011 Supervisors: Kangassalo, Ritva and Saaristo, Sirpa Number of pages: 41 Appendices: 2

Keywords: functioning, developmental disability, ICF ______________________________________________________________

The purpose of this thesis was to describe functioning in rehabilitation plans of developmentally disabled persons in rehabilitation from the point of view of the ICF classification system. The purpose was to cover functioning according to a broader concept and to develop further the documentation of functioning in rehabilitation records. Due to the amount of material collected functioning was described through skills mentioned in disability benefits criteria.

In this study formerly recorded rehabilitation plans of ten developmentally disabled persons were used. The study was carried out by using the content analysis method.

In the rehabilitation plans the descriptions of environmental factors were scarce. Descriptions of activities and participation were more extensive. Body functions and body structure were widely described. As a reference framework the ICF classification system shed more light on the concept of functioning and their assessment. The study coped with the purpose of developing documentation. In the descriptions the needs of the person in rehabilitation for counselling and help were described comprehensively, but not the amount of time used for them. One of the criteria for approving and providing disability benefits by Kela, the Social Insurance Institution of Finland is the amount of time used for counselling and providing help.

The results of this study can be used for developing documentation descriptions of functioning of disabled persons. The manifestation of time used for counselling and providing help for the person in rehabilitation in personal actions improves the quality of descriptions in documentation and gives a more accurate picture of functioning e.g. for the clerk in KELA making decisions over disability benefits for the person in question. The broadening of descriptions of environmental factors and the assessment of functioning of the person in rehabilitation in his or her own habitat requires on-site observations or getting comprehensive information by interviewing the disabled person and his or her close family members or close community.

The subject of a further study is another survey by using same content analysis method clarifying how the description of functioning has been developing.