Nautojen teuraskuljetusten toimivuuden kartoitus Ilmajoella
Jukkola, Maria; Poola, Anne-Mari (2011)
Jukkola, Maria
Poola, Anne-Mari
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101181499
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101181499
Tiivistelmä
Naudanlihantuotanto perustuu Suomessa yli 90 prosenttisesti lypsyrotuisten eläinten kasvatukseen. Emolehmätuotanto on kuitenkin hyvä vaihtoehto paikkaamaan kotimaisen naudanlihantuotannon vajetta. Naudanlihaa kulutettiin vuonna 2009 kaikkiaan 93,5 miljoonaa kiloa ja sitä tuotettiin 81 miljoonaa kiloa. Tämän vuoksi naudanlihaa tuotiin ulkomailta 14,8 miljoonaa kiloa. Kuitenkin vientiin suomalaista naudanlihaa riitti 1,4 miljoonaa kiloa. Suomessa toimii tällä hetkellä neljä suurempaa nautateurastamoa ja lisäksi on pienteurastamoja. Nautojen teuraskuljetusten vaatimukset ovat laissa säädettyjä. Laki määrää mm. eläinten kuljetusolosuhteet, kuljetusvälineen ja eläinkuljettajaluvan sekä kuljettajien ajo- ja lepoaikalait.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää nautojen teuraskuljetusten toimivuutta Ilmajoen kunnan nautatilallisten näkökulmasta. Työ tehtiin yhteistyössä Ilmajoen kunnan maaseutu- ja lomatoimiston kanssa. Selvitystä varten tehtiin kysely (liite 1), joka lähetettiin postitse 79 tilalle. Kyselyn tulokset käsiteltiin SPSS-tilasto-ohjelmalla.
Vastaus saatiin 41 tilalta. Kyselyyn vastanneet tilalliset kaipaavat erityisesti sairaseläinpalvelua uudelleen käyttöön sekä tuottajahintaan korotusta. Kyselyn mukaan lähes 25 % vastanneista ilmoittaa eläimen teuraaksi soittamalla. Määrä on suuri, sillä teurastamot pyrkivät saamaan ilmoitukset sähköisesti esim. nettilisän avulla. Kyselyssä ilmeni myös, että vastanneista yli puolella on eläimille erillinen kulkureitti lastausalueelle. Kyselyn tuloksissa kävi ilmi, että samankaltaiset kyselyt tulisivat tarpeeseen laajemmalla alueella tai useammalla eri paikkakunnalla.
Tutkimusta voivat hyödyntää Ilmajoen kunnan maaseututoimi sekä alueella toimivat teurastamot. Teurastamot voivat hyödyntää tutkimuksen tuloksia toimintansa kehittämiseen ja kuljetusten sujuvuuden parantamiseen. Maaseututoimi pystyy käyttämään kyselyn tuloksia erilaisissa konferensseissa ja asiakastyytyväisyydessä.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää nautojen teuraskuljetusten toimivuutta Ilmajoen kunnan nautatilallisten näkökulmasta. Työ tehtiin yhteistyössä Ilmajoen kunnan maaseutu- ja lomatoimiston kanssa. Selvitystä varten tehtiin kysely (liite 1), joka lähetettiin postitse 79 tilalle. Kyselyn tulokset käsiteltiin SPSS-tilasto-ohjelmalla.
Vastaus saatiin 41 tilalta. Kyselyyn vastanneet tilalliset kaipaavat erityisesti sairaseläinpalvelua uudelleen käyttöön sekä tuottajahintaan korotusta. Kyselyn mukaan lähes 25 % vastanneista ilmoittaa eläimen teuraaksi soittamalla. Määrä on suuri, sillä teurastamot pyrkivät saamaan ilmoitukset sähköisesti esim. nettilisän avulla. Kyselyssä ilmeni myös, että vastanneista yli puolella on eläimille erillinen kulkureitti lastausalueelle. Kyselyn tuloksissa kävi ilmi, että samankaltaiset kyselyt tulisivat tarpeeseen laajemmalla alueella tai useammalla eri paikkakunnalla.
Tutkimusta voivat hyödyntää Ilmajoen kunnan maaseututoimi sekä alueella toimivat teurastamot. Teurastamot voivat hyödyntää tutkimuksen tuloksia toimintansa kehittämiseen ja kuljetusten sujuvuuden parantamiseen. Maaseututoimi pystyy käyttämään kyselyn tuloksia erilaisissa konferensseissa ja asiakastyytyväisyydessä.