Rekrytoinnin muutokset ja rekrytointiprosessin sähköistyminen valtiolla : Selvitys Heli-järjestelmän käyttäjien mielipiteistä ja suhtautumisesta muutoksiin
Helle, Aino-Maija; Riipinen, Susanna (2011)
Helle, Aino-Maija
Riipinen, Susanna
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101131323
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101131323
Tiivistelmä
Valtion virastojen rekrytointiprosessissa on tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina rekrytoinnin keskittämisen sekä koko valtion yhteisen, sähköisen Heli-rekrytointijärjestelmän käyttöönoton myötä. Heli-järjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2007, ja sitä käyttävät jo lähes kaikki valtion virastot. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mitä mieltä virastoissa näistä muutoksista ollaan ja millä tavalla ne ovat vaikuttaneet niiden toimintatapoihin koskien rekrytointia. Yhtenä tavoitteena on kartoittaa, miten nykyistä, sähköistä järjestelmää voitaisiin parantaa, jotta se tulevaisuudessa olisi mahdollisimman tehokas. Tutkimuksella selvitetään myös, onko rekrytoinnin keskittäminen vaikuttanut virastojen työnantajakuvaan.
Tutkimuksen viitekehyksessä tarkastellaan rekrytoinnin ja yrityskuvan teoriaa. Näitä osa-alueita käsitellään myös valtion näkökulmasta, jotta saadaan kuva siitä, miten nämä teoriat käytännössä toteutuvat valtiolla. Teoriaosuudessa avataan myös nykyistä rekrytointijärjestelmä Heliä ja sen toiminnallisuuksia.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin huhtikuussa 2010 osittain strukturoidulla kyselylomakkeella Heli-järjestelmää käyttäviltä esimiehiltä, henkilöstöasioista vastaavilta käyttäjiltä sekä järjestelmän virastopääkäyttäjiltä. Otoksen koko oli 560 henkilöä, ja lopulliseksi vastausprosentiksi saatiin 22. Aineisto analysoitiin tilastollisia menetelmiä käyttäen.
Tutkimustulosten perusteella rekrytointiprosessin sähköistymiseen suhtaudutaan suurimmaksi osin myönteisesti ja järjestelmään ollaan melko tyytyväisiä. Keskitetyn rekrytoinnin nähdään myös parantavan viraston työnantajakuvaa. Tulosten perusteella kävi kuitenkin ilmi, että läheskään kaikki järjestelmän käyttäjät, varsinkaan esimiehet, eivät tunne järjestelmää tarpeeksi hyvin tai sitä ei ole virastossa otettu käyttöön tehokkaasti.
Tutkimuksen viitekehyksessä tarkastellaan rekrytoinnin ja yrityskuvan teoriaa. Näitä osa-alueita käsitellään myös valtion näkökulmasta, jotta saadaan kuva siitä, miten nämä teoriat käytännössä toteutuvat valtiolla. Teoriaosuudessa avataan myös nykyistä rekrytointijärjestelmä Heliä ja sen toiminnallisuuksia.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin huhtikuussa 2010 osittain strukturoidulla kyselylomakkeella Heli-järjestelmää käyttäviltä esimiehiltä, henkilöstöasioista vastaavilta käyttäjiltä sekä järjestelmän virastopääkäyttäjiltä. Otoksen koko oli 560 henkilöä, ja lopulliseksi vastausprosentiksi saatiin 22. Aineisto analysoitiin tilastollisia menetelmiä käyttäen.
Tutkimustulosten perusteella rekrytointiprosessin sähköistymiseen suhtaudutaan suurimmaksi osin myönteisesti ja järjestelmään ollaan melko tyytyväisiä. Keskitetyn rekrytoinnin nähdään myös parantavan viraston työnantajakuvaa. Tulosten perusteella kävi kuitenkin ilmi, että läheskään kaikki järjestelmän käyttäjät, varsinkaan esimiehet, eivät tunne järjestelmää tarpeeksi hyvin tai sitä ei ole virastossa otettu käyttöön tehokkaasti.