Vapaaehtoisten tukeminen organisoidussa vapaaehtoistoiminnassa Espoon alueella vuonna 2008

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee vapaaehtoistoiminnan kehittämistä Espoon sosiaali- ja terveysalalla. Vuoden 2008 aikana tehtiin kysely toimintaa organisoiville toimijoille, minkä pohjalta kehittämistyö alkoi. Tässä opinnäytetyössä käsitellään kyselyn tuloksia vapaaehtoisen tukemisen näkökulmasta. Teoriaosassa esitellään vapaaehtoistoiminnan aiempaa tutkimusta, jonka pohjalta on luotu malli vapaaehtoisten tukemisesta. Jotta sosiaali- ja terveysalan vapaaehtoistoimintaan voitaisiin luoda uusia muotoja ja entisen kaltaisiin tehtäviin löydettäisiin vapaaehtoisia, on kehitettävä uusia keinoja saada vapaaehtoisia mukaan toimintaan ja varmistaa heidän jaksamisensa.

Tarjolla olevien tuen muotojen selvittämiseksi espoolaisen vapaaehtoistoiminnan kehittämishankkeessa tehtiin kysely, jossa kysyttiin muun muassa vapaaehtoisten tukemista. Kyselyyn vastasi 50 Espoossa vapaaehtoistoimintaa organisoivaa yhteisöä sosiaali- ja terveysjärjestöistä, seurakunnasta ja kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta. Vastausten perusteella suunniteltuja toimintatapoja vapaaehtoisten tukemiseen ei ole. Yleisimmin yhteisöt tukivat vapaaehtoisia vuonna 2008 virkistyksin ja jatkokoulutuksin. Useimmat yhteisöt tarjosivat vapaaehtoisille myös perehdytystä ja yhteyshenkilön. Toimijoiden ja vapaaehtoisten välisiä kirjallisia sopimuksia tehtävien kestosta ja sisällöstä tehdään vähän. Työnohjausta järjestettiin vain vähän.

Jos yhteisöt suunnittelisivat vapaaehtoisten tukemista, voitaisiin yhteistyössä luoda toimintamalleja mm. koulutusten, vapaaehtoisten kanssa tehtävien sopimusten ja virkistysten osalta. Se toisi yhteisöille mahdollisuuden organisoida toimintaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, jolloin resursseja säästyisi.

Examensarbetet behandlar hur man kan utveckla frivilligarbete i Esbo inom social- och hälsovårdsbranschen. Under år 2008 gjordes en enkätförfrågan till organisationer som arbetar med frivilligarbete och resultatet gav en grund för utvecklingsarbete. I arbetet analyserar jag responsen utgående från de frivilligas synpunkt. Teoridelen beskriver tidigare gjorda undersökningar om frivilligarbete. Ur dessa teorier skapades en modell för hur man kan stöda de frivilliga.

För att hitta nya frivilligarbetare som vill göra de traditionella frivilliguppgifterna, och för att få flera människor med till frivilligarbete och för att de skall orka i sina uppgifter måste det skapas nya former för frivilligarbete. För att få reda på behovet av stöd, gjorde utvecklingsprojektet Santra en kartläggning inom social- och hälsovårdsektorns föreningar, Esbo församling och Esbo stads social- och hälsovårdsektor. 50 respondenter svarade på enkätförfrågningen.

Kartläggningen visade att organisationerna inte har ett strukturerat system för att stöda frivilliga och stödet organiseras på olika sätt. De vanligaste formerna av stöd som erbjuds var rekreationsdagar och fortbildningar. Många organisationer erbjöd utbildning och en kontaktperson som stöd för de nya frivilliga, men bara några erbjöd möjlighet till vägledning. Bara några av dem gör skriftliga avtal för såväl arbetsbeskrivningen samt arbetslängden med de nya frivilliga.

Ifall organisationerna skulle planera hur de skall stöda de frivilliga kunde man tillsammans skapa gemensamma modeller för t.ex. utbildningar, avtal och rekreationer. Samarbetsmodellerna skulle ge möjlighet att organisera frivilligarbete tillsammans med andra vilket i sig skulle spara resurser.

Finnish social and healthcare volunteer work is facing challenge and changes. It is challenging to find new volunteers for traditional tasks and there is a need for new kind of actions. New ways have to be developed to get volunteers and support their wellbeing. Before new ways of supporting can be developed, it is crucial to find out what kind of support is available at the moment.

To study the situation a questionnaire was done for Espoo volunteering development project. The questionnaire included for example questions about supporting the volunteers. The questionnaire was conducted by 50 communities involved in organizing volunteer work and consisted of social and health care and the church.

The conclusion based on the answers is that there are no planned procedures to support volunteers. This is the reason for varying ways to support volunteers. Most commonly communties offered introduction and a contact person for their volunteers. Written contracts are seldom made with volunteers regarding duration as well as content of tasks. Guidance offered during task execution was rarely offered.

If communities planned how to support volunteers it could be possible to make common standards for activity regarding for example volunteer agreements and recreation. It would bring possibilities to communities to organize volunteer work together. It would also save resources.