TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN KOULUTUKSEN AVULLA

Abstract

Tutkimuksessa selvitetään Suomen teknologiateollisuuden selviytymisen keinoja nyt vallitsevan lama-ajan Suomessa. Lisäksi keskeisenä asiana on arvioida koululaitoksemme mahdollisuus vaikuttaa lähitulevaisuuden asennemuutoksiin työllisyyden ja teollisen toiminnan kehitykseen.

Tutkielma on tehty alan asiantuntijoiden lausuntojen ja raporttien pohjalta. Apuna on käytetty asiantuntijaorganisaatioiden julkaisuja aikakauslehdissä ja internetissä. Tämä on välttämätöntä, koska työn luonteeseen kuuluu ajankohtaisuus ja nopeatempoisuus. Aineisto on valittu tutkimusongelman pohjalta harkinnanvaraisesti ja kyl-lääntymisperiaatteella. Aineisto koodattiin tiivistelmiksi, joiden perusteella aineistosta oli havaittavissa teemoja. Niiden pohjalta tehtiin aihealuejaottelu.

Tulokseksi on saatu ennuste lähivuosien tapahtumille ja tarvittaville toimenpiteille. Lamasta johtuen teknologiateollisuus ja erityisesti kone- ja metalliteollisuus on menettänyt tuotannostaan yli 30 prosenttia ja samalla valtion talous on mennyt alijäämäiseksi. Tämä edellyttää suuria leikkauksia aivan lähivuosina velkakierteen katkai-semiseksi. Meidän tulee pystyä kehittämään teollista tuotantoamme sellaiseksi, että se on kilpailukykyinen ja pystyy nousemaan lamaa edeltävälle tasolle.

Kansainvälistyminen tuo Suomen teollisuudelle mahdollisuuksia, mutta se edellyttää myös kulttuuriosaamisen ja kielitaitovaatimuksien nopeaa kasvua. Arvion mukaan työvoimatarpeen muutos on merkittävä juuri kone- ja metalliteollisuudessa. Ko. alalla mainittavaa työvoiman tarpeen lisäystä ei enää tulisi vaan se jäisi nykyiselle tasolleen. Tärkeintä on koulutuksen kohdistaminen sellaisille aloille, joissa on kysyntää. Tästä kuitenkin voi olla seurauksena, ettei koulutuksen tarjonta ja kysyntä enää kohtaa.

Tämän tutkielman tietoa voidaan soveltaa koulutusohjelmien painopisteajatteluun, uudelleen arviointiin ja kehittämiseen.

Development of technology industries' competetiveness with education. The purpose of the thesis is to investigate the coping mechanisms of Finland's technology sector during the present and prevailing depression. As a secondary focus of research was to estimate and evaluate our educational system's capabilities in responding to the changes in attitudes towards employment and industrial activity improvements.

The thesis was produced based on comments and reports received from experts in the field. Publications in journals and in the Internet were used as additional sources of information. This was essential due to the nature of the work, which relies on fast paced and current data. The material was chosen from the viewpoint of the research problem using discretionary sampling and saturation principle. The material was coded by writing summaries. In the summaries there were themes to be found and the areas discussed in this study were based on those themes.

As a result, a prognosis was created for the next few years and the necessary action needed to be taken. Due to the depression, technology sector and machinery and metal industries specifically lost over 30 percent of their production while the government trade surplus turned to deficit. This requires great cuts to curb the spiral of debt accumulation. We must be able to develop our industrial production for it to remain competitive and capable of reaching back to levels preceding the depression.

Internationalization enables new possibilities for Finland, but it also requires rapid improvement in multi-cultural knowledge and language skills. It is estimated the change in labor force output will be significant specifically within machinery and metal industries where labor force size would not regain previous losses and would instead remain stagnant in its current levels. Most importantly, education would need to be steered to sectors where demand persists. This, however, may result in a situation where demand and supply of education no longer meet.

The information presented in this thesis can be used for study program focus determination, re-evaluation and development.