BIOENERGIAN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN ETELÄ-SAVOSSA METSÄHAKKEEN OSALTA
Räisänen, Tapani (2011)
Räisänen, Tapani
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101281857
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101281857
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia metsähakkeen käyttöä rajoittavia tekijöitä Etelä-Savon maakunnassa. Työ liittyy Itä-Suomen jätesuunnitelmaan vuodelle 2016, jossa bioenergian käytön edistäminen on yksi kehittämisalueista. Työ on rajattu bioenergiasta metsähakkeen osalle. Taustalla on Etelä-Savon energia-omavaraisuuden kasvattaminen sekä EU:n velvoitteet Suomelle uusiutuvan energian käytön lisäämisestä ja ilmastonmuutokseen liittyvät sopimukset fossiilisten energia-lähteiden käytön vähentämisestä.
Taustaosuudessa selvitetään metsähakkeen käytön lisäämisen syitä ja tavoitteita. Siinä esitellään ilmas-tonmuutokseen liittyviä tekijöitä, päästökaupan ohjaavaa vaikutusta ilmastopolitiikkaan sekä kansainvä-lisiä sopimuksia. Lisäksi käsitellään metsähakkeen käyttöä hiilineutraalina energia-lähteenä ja bioenergiaa yleensä.
Seuraavaksi esitellään metsähakkeen käyttöä ja siihen vaikuttavia tekijöitä Etelä-Savossa. Selvitetään, mitkä ovat metsävarat ja niistä saatava energiapuupotentiaali. Myös, tuotantoresurssien ja työvoiman riittävyyttä sekä voimalaitosten käyttämiä energialähteitä ja niiden korvattavuutta metsähakkeella tutki-taan.
Tutkimus on tehty teemahaastattelumenetelmällä haastattelemalla 17 henkilöä 15:sta eri organisaatiosta. Mukana on metsänomistajien edustajia, energiapuun ostajia sekä korjuuketjujen ja voimalaitosten edusta-jia. Tutkimustulokset saatiin haastatteluja analysoimalla ja vertaimella.
Tutkimustulosten perusteella metsähakkeen imago on hyvä, mutta sanan ”risupaketti” voisi korvata bio-paketilla. Markkinointi on suunnattava kohderyhmittäin. Metsänomistajia on kannustettava metsienhoi-toon. Metsätietovaroille on saatava internetiin pohjautuvaa laajempaa ja avoimempaa käyttöä, jossa osana on energiapuun hintaseuranta. Energiapuun tai työvoiman määrä ei ole metsähakkeen käytön esteenä. Tuotantokapasiteetti, pääoman puute tai investointihalukkuus tulee olemaan rajoittavia tekijöitä. Alem-man tieverkoston kunto haittaa kuljetuksia ja heikentää voimalaitosten huoltovarmuutta. Huoltovarmuutta voidaan parantaa terminaaleja perustamalla ja kehittämällä vesi- ja rautatiekuljetuksia. Turpeen ja polttoöljyn käytöstä on asteittain siirryttävä metsähakkeen käyttöön. Kunnat tai sosiaaliset yritykset voi-sivat työllisyystöinä tehdä energiapuuta. Metsähakkeen käyttöön liittyvän tukipolitiikan tulee olla suun-nitelmallista, pitkäjänteistä ja ennakoitavissa olevaa.
Taustaosuudessa selvitetään metsähakkeen käytön lisäämisen syitä ja tavoitteita. Siinä esitellään ilmas-tonmuutokseen liittyviä tekijöitä, päästökaupan ohjaavaa vaikutusta ilmastopolitiikkaan sekä kansainvä-lisiä sopimuksia. Lisäksi käsitellään metsähakkeen käyttöä hiilineutraalina energia-lähteenä ja bioenergiaa yleensä.
Seuraavaksi esitellään metsähakkeen käyttöä ja siihen vaikuttavia tekijöitä Etelä-Savossa. Selvitetään, mitkä ovat metsävarat ja niistä saatava energiapuupotentiaali. Myös, tuotantoresurssien ja työvoiman riittävyyttä sekä voimalaitosten käyttämiä energialähteitä ja niiden korvattavuutta metsähakkeella tutki-taan.
Tutkimus on tehty teemahaastattelumenetelmällä haastattelemalla 17 henkilöä 15:sta eri organisaatiosta. Mukana on metsänomistajien edustajia, energiapuun ostajia sekä korjuuketjujen ja voimalaitosten edusta-jia. Tutkimustulokset saatiin haastatteluja analysoimalla ja vertaimella.
Tutkimustulosten perusteella metsähakkeen imago on hyvä, mutta sanan ”risupaketti” voisi korvata bio-paketilla. Markkinointi on suunnattava kohderyhmittäin. Metsänomistajia on kannustettava metsienhoi-toon. Metsätietovaroille on saatava internetiin pohjautuvaa laajempaa ja avoimempaa käyttöä, jossa osana on energiapuun hintaseuranta. Energiapuun tai työvoiman määrä ei ole metsähakkeen käytön esteenä. Tuotantokapasiteetti, pääoman puute tai investointihalukkuus tulee olemaan rajoittavia tekijöitä. Alem-man tieverkoston kunto haittaa kuljetuksia ja heikentää voimalaitosten huoltovarmuutta. Huoltovarmuutta voidaan parantaa terminaaleja perustamalla ja kehittämällä vesi- ja rautatiekuljetuksia. Turpeen ja polttoöljyn käytöstä on asteittain siirryttävä metsähakkeen käyttöön. Kunnat tai sosiaaliset yritykset voi-sivat työllisyystöinä tehdä energiapuuta. Metsähakkeen käyttöön liittyvän tukipolitiikan tulee olla suun-nitelmallista, pitkäjänteistä ja ennakoitavissa olevaa.