Suggestiorentoutuksen vaikutus palautumiseen : tapaustutkimus

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli tutkia kahden tapaustutkimuksen avulla suggestiorentoutuksen vaikutusta palautumiseen. Tutkimukseen osallistuneet olivat -94 ja -95 syntyneitä salibandya pelaavia tyttöjä.

Tutkimus toteutettiin vuoden 2010 alussa, jolloin salibandykausi oli jo puolessa välissä. Tutkimus aloitettiin tekemällä perustason mittaukset, jolloin selvitettiin pelaajien normaalia palautumista salibandyharjoituksista sekä päivän tapahtumista. Perustasoa seurasi rentoutusjakso, jolloin pyrittiin selvittämään, muuttuvatko perustason tulokset suggestiorentoutusharjoitusten seurauksena. Kartoitimme myös pelaajien omaa kokemusta heidän rentoutumisestaan.

Perus- ja rentoutusjakson mittauksissa käytettiin Firstbeat- mittareita ja tuloksia analysoitiin Firstbeat Hyvinvointianalyysin avulla. Tulosten analysoinnissa käytettiin myös pelaajien täyttämiä esitietolomakkeita ja mittauspäiväkirjaa. Pelaajat arvioivat oman rentoutumisen onnistumista lomakkeella, jossa mittarina käytettiin VAS-janaa.

Pelaajien palautumisessa perustason ja rentoutusjakson välillä ei tapahtunut suuria muutoksia. Molemmilla pelaajilla oli paljon yksilöllisiä vaihteluja päivien tapahtumien välillä. Ensimmäisen pelaajan perustason palautumisprosentti oli 28% ja rentoutusjaksolla 21%. Toisen pelaajan jaksojen palautumisprosentit olivat 21% ja 33%. Myös pelaajien kokemus omasta rentoutumisen onnistumisesta vaihteli rentoutuskertojen ja pelaajien välillä. Molempien pelaajien kokemus rentoutumisesta oli keskiarvoltaan 7,6. Toisen pelaajan arvio keskittymisestään rentoutukseen oli 8,4 ja toisen taas 7,6. Oma kokemus-lomakkeen tuloksilla ei ole suoraa yhteyttä palautumiseen.

THE EFFECT OF SUGGESTION RELAXATION ON RECOVERY – CASE STUDY

The aim of the thesis was to study the effects of suggestion relaxation on the recovery time. The case study method was used to study two female floorball players born in 1994 and 1995.

The study was conducted at the beginning of 2010, in the middle of the floorball season. The first stage of the study was a basic measurement of the recovery time after floorball practice and other daily activities. This was followed by a relaxation phase where we aimed to see whether suggestion relaxation exercises affected the basic level results. The participants’ own experience of the recovery was also studies.

The basic and relaxation stages were measured using the Firstbeat- instrument and the results were analyzed using the Health- analysis. Prefilled forms and performance diaries filled out by the players were also studied. The participants evaluated their own level of relaxation on questionnaires where the VAS (Visual Analogue Scale) was used as a measuring tool.

There was no significant change between the basic and relaxation stages of the participants. Both participants had significant individual variation between their results. The first participant’s basic level recovery percentage was 28% and with the relaxation techniques 21%. The second participant’s recovery percentages were 21% and 33%. Both participants’ own evaluations of relaxation were 7,6. The first participant’s evaluation of her concentration in the relaxation was 8,4 and the second participant’s 7,6. The self-evaluation results do not correlate directly with the test results.

The recovery times of the participants were occasionally better during the relaxation stage, when compared to the recovery times of the basic stages. This may be due to the relaxation exercises, but the subject needs further study so that the effects of the relaxation exercises on the recovery time can be clearly defined.