Nestemäinen kuluttajavirkiste leikkoruusuilla
Perkola, Hanna (2011)
Perkola, Hanna
Hämeen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101311880
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101311880
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa leikkoruusujen sadonkorjuun jälkeiseen laatuun vaikuttavia tekijöitä, sekä selvittää Chrysalin nestemäisen kuluttajavirkisteen vaikutus lajikkeiden Akito ja Golden Sonrise maljakkokestävyyteen. Nestemäiset kuluttajavirkisteet ovat Suomessa vielä uusia, mutta niiden odotetaan korvaavan perinteiset jauhepussit.
Työn teoriaosuudessa tarkastellaan ruusua leikkokukkana, sekä tutustutaan leikkoruusun markkinatilanteeseen ja viljelyyn. Tutkimuksen taustaksi selvitettiin leikkoruusun käsittelyä sadonkorjuun jälkeen, sen tavanomaisia kuljetus- ja varastointiolosuhteita, sekä maljakkokestävyyteen vaikuttavia tekijöitä. Teoriaosuuden tavoitteena on selvittää, mitkä ovat tärkeimmät leikkoruusun maljakkokestävyyttä lyhentävät tekijät, sekä miksi ne ovat tärkeitä. Kirjallisuuden avulla tutustutaan myös leikkokukkavirkisteisiin ja niiden käytön perusteisiin.
Nestemäisen virkisteen toimintaa tutkittiin maljakkokestävyyskokeella Puutarhakeskus Kauppilassa syksyllä 2009. Kokeen muuttujina oli virkiste ja imupinta, ja kerranteita oli kaksi. Koe toteutettiin kahtena erillisenä maljakkokestävyyskokeena, joissa kumpikin leikkoruusulajike tutkittiin erikseen. Nestemäisen virkisteen ominaisuuksia selvitettiin vielä laboratoriokokein keväällä 2010.
Kokeen tulosten perusteella nestemäisen virkisteen vaikutus on riippuvainen paitsi lajikkeesta, myös ruusun saamasta käsittelystä. ’Akitolla’ virkisteen positiivinen vaikutus maljakkokestävyyteen oli selkeämmin nähtävissä kuin ’Golden Sonrisella’. Imupinnan leikkaaminen joissain tapauksissa lyhensi nestemäistä virkistettä saaneen ruusun maljakkoikää, mikä vaatisi lisäselvitystä. Jos pakkauksen käyttömukavuutta saadaan parannettua, nestemäinen virkiste voi hyvin korvata jauhemaiset virkisteet kuluttajakäytössäkin.
Työn teoriaosuudessa tarkastellaan ruusua leikkokukkana, sekä tutustutaan leikkoruusun markkinatilanteeseen ja viljelyyn. Tutkimuksen taustaksi selvitettiin leikkoruusun käsittelyä sadonkorjuun jälkeen, sen tavanomaisia kuljetus- ja varastointiolosuhteita, sekä maljakkokestävyyteen vaikuttavia tekijöitä. Teoriaosuuden tavoitteena on selvittää, mitkä ovat tärkeimmät leikkoruusun maljakkokestävyyttä lyhentävät tekijät, sekä miksi ne ovat tärkeitä. Kirjallisuuden avulla tutustutaan myös leikkokukkavirkisteisiin ja niiden käytön perusteisiin.
Nestemäisen virkisteen toimintaa tutkittiin maljakkokestävyyskokeella Puutarhakeskus Kauppilassa syksyllä 2009. Kokeen muuttujina oli virkiste ja imupinta, ja kerranteita oli kaksi. Koe toteutettiin kahtena erillisenä maljakkokestävyyskokeena, joissa kumpikin leikkoruusulajike tutkittiin erikseen. Nestemäisen virkisteen ominaisuuksia selvitettiin vielä laboratoriokokein keväällä 2010.
Kokeen tulosten perusteella nestemäisen virkisteen vaikutus on riippuvainen paitsi lajikkeesta, myös ruusun saamasta käsittelystä. ’Akitolla’ virkisteen positiivinen vaikutus maljakkokestävyyteen oli selkeämmin nähtävissä kuin ’Golden Sonrisella’. Imupinnan leikkaaminen joissain tapauksissa lyhensi nestemäistä virkistettä saaneen ruusun maljakkoikää, mikä vaatisi lisäselvitystä. Jos pakkauksen käyttömukavuutta saadaan parannettua, nestemäinen virkiste voi hyvin korvata jauhemaiset virkisteet kuluttajakäytössäkin.