Experimentell scenkonst som klubbkoncept : en beskrivning av fältet utgående från tre fall i Helsingfors

Abstract

Examensarbetet beskriver fenomenet experimentell scenkonst som klubbkoncept som det ser ut i Helsingfors. Arbetet är gjort enligt fallstudiemetoden där tre aktörer intervjuats om sin verksamhet. De tre fallen är evenemangen Kudosklubi, Woyzeck.Nyt och Helsinki Meeting Point.

Målsättningen med arbetet är att identifiera en evenemangsgenre utgående från tre intervjuade aktörerna och historiska exempel. Särdragen för genren och för fältet beskrivs och jämförs med varandra. Tyngdpunkten läggs på evenemangsformen som upplevelse, marknadsföring och drivkrafter hos aktörer och publik.

Syftet med undersökningen är att identifiera lösningar som kan få publiken att intressera sig för konstformer som ofta anses obegripliga, elitistiska eller enbart tråkiga. Genom att presentera olika konstformer i, för många, tryggare och mer bekanta miljöer, såsom barer och nattklubbar, hoppas jag tröskeln kunde sänkas.

Arbetet presenterar först fenomenet genom historiska exempel. Därefter problematiseras fenomenet utgående från innehållsbeskrivningar och de begrepp som används för det. I kapitlet om begreppsdefinitioner läggs tyngdpunkten på begreppen experimentell, scenkonst och klubb.

Utgående från intervjuerna med arrangörer för aktuella evenemang beskrivs slutligen särdrag för fältet för experimentell scenkonst som klubbkoncept i Helsingfors. Resultatet av undersökningen påvisar att experimentell scenkonst som klubbkoncept baserar sig på viljan att få och kunna ge konstnärliga upplevelser i en hedonistisk miljö. Tecken på att även finansiärer inser potentialen med konceptet syns också.

Opinnäytetyö kuvaa ilmiötä, jossa esitystaide sijoitetaan klubikonseptiin. Työ on kvalitatiivinen tutkimus, jossa on haastateltu kolmea toimijaa Helsingissä. Tutkimuksessa esitellyt tapahtumat ovat Kudosklubi, Woyzeck.Nyt ja Helsinki Meeting Point.

Opinnäytetyön tavoitteena on määritellä tapahtumagenre käyttäen apuna sekä kolmea edellä mainittua tapausta että esimerkkejä lähihistoriasta. Genren ja kentän ominaisuudet kuvataan ja niitä verrataan toisiinsa. Vertailussa on painotettu yleisön asemaa tapahtumassa, markkinointia sekä toimijoiden kannustimia ja motivaatiota.

Selvityksen tarkoitus on löytää keinoja, joiden avulla yleisö saataisiin kiinnostumaan sellaisesta esitystaiteesta, joka usein koetaan käsittämättömänä, elitistisenä tai tylsänä. Sijoittamalla esitys klubitapahtumaan on tarkoitus laskea kynnystä tulla katsomaan esitystä ja tavoittaa yleisö, joka ei yleensä esitystaidetta katso.

Ilmiötä esitellään ensin historiallisten esimerkkien avulla. Sen jälkeen aihetta problematisoidaan sisällön ja sisältöä selittävien käsitteiden mukaan. Käsitteet selitetään erillisessä luvussa. Haastattelujen perusteella esitellään genren erityisominaisuuksia, jotka muodostavat tutkimusaiheen kentän.

Tutkimuksesta saatujen tulosten mukaan konsepti esittävien taiteiden klubeissa perustuu sekä järjestäjien haluun kokea että antaa yleisön kokea taiteellista ilmaisua hedonistisessa ympäristössä. Merkkejä siitä, että myös rahoittajat ovat huomanneet konseptissa potentiaalia, on nähtävissä.

This paper describes the phenomenon of staging performing art as club events. The paper is produced using the case-study method of research where three example events are presented through interviews and observations. The three cases are Kudosklubi, Woyzeck.Nyt and Helsinki Meeting Point.

The goal of the paper is to identify a genre for the events according to the three cases and by historical examples. The characteristics of the genre and the cases are then defined and compared with one another. Emphasis is put on the relationship between audience and event, marketing strategies and the motivation of the organizers.

The aim of the paper is to present ways to interest the audience in forms of performing art that often is seen as silly, hard to understand or boring. By presenting the performing arts in environments like clubs and bars, I hope to make the art forms easier to approach.

The phenomenon is first presented by historical examples. Then the subject is problematized by discussion of the content of the events, and the terminology used to describe them. Based on the interviews with the organizers, the characteristics of the concept will be illustrated and placed in the field of performing arts as a club concept. The result of the research shows that the performing arts club concept is based on the desire to obtain and provide artistic experience in a hedonistic environment.