Epäsuorien hankintojen analysointi ja kehittäminen

Abstract

Opinnäytetyö käsitteli teollisuudenalalla toimivan yrityksen hankintoja. Työn näkökulmana oli erityisesti epäsuorat hankinnat, joita oli tarkoitus alkaa kehittää kohdeyrityksessä. Työn tarkoituksena oli etsiä erilaisia kehitys- ja säästökohteita, joiden avulla epäsuoria hankintoja voitaisiin yrityksessä kehittää. Työssä käytettiin apuna spend-analyysia ja portfolio-analyysia, joiden avulla yrityksen kustannusrakennetta pystyttiin selvittämään. Aluksi suoritettiin spend-analyysi toimittajien vuosihankinnoista, jonka jälkeen erilaiset hankinnat luokiteltiin eri kategorioihin tiliöintitietojen perusteella. Luokittelun jälkeen kategoriat analysoitiin vielä erikseen. Spend-analyysin jälkeen suoritettiin vielä portfolio-analyysi neljälle kategorialle. Työssä ei tuoda esille uusia asioita epäsuoriin hankintoihin liittyen.

Työn tuloksena esitettiin eri kategorioiden kustannuksia ja toimittajamääriä kyseisissä kategorioissa, joiden lisäksi työssä tarkasteltiin toimittajien laskutustiheyttä ja niiden aiheuttamia kustannuksia. Näiden analyysitulosten pohjalta luotiin erilaisia kehitys- ja parannusehdotuksia.

Työssä olisi voitu tarkastella epäsuoria hankintoja lähempänä tuote- ja laskutustasoa, jolloin spend-analyysi ja portfolio-analyysi olisi voitu viedä askelta pidemmälle.

The bachelor’s thesis was focused on purchasing in a company that operates in the industrial sector, the special focus being on indirect sourcing, which is an area that the company wanted to improve. The main target of the thesis was to seek and present different areas in indirect sourcing that need improvements. The thesis itself does not bring any new theories into indirect sourcing.

The main tools in the thesis were the spend analysis and portfolio analysis, which both are well suited for finding out the cost structure of purchasing expenditure. The spend analysis was conducted first using the annual spending based on purchasing volume from different suppliers. Based on the annual spending, the different kinds of spend were also grouped into categories using the account numbers. After this the categories were analyzed individually. The portfolio analysis was performed for four chosen categories after the spend analysis had been conducted. In the results the spendings and the supplier base in different categories were presented. In addition, the frequency of invoicing from suppliers was studied as well as the costs incurred by invoicing. The development proposals were made by referring to these results that were taken from the analyses.

The spend analysis could have been conducted at a deeper level. The better results might have been gained if the spend analysis had been conducted at the product or invoicing level.