Pohjoisen Keski-Suomen kuntien bioenergiayrittäjyyspotentiaali
Vertainen, Laura (2011)
Vertainen, Laura
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101171408
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101171408
Tiivistelmä
Työssä selvitettiin pohjoisen Keski-Suomen kuntien pelto-, puu- ja turvebiomassavarojen vuotuinen kestävä hyödyntämispotentiaali sekä sen tarjoamat liiketoiminta- ja työllistymismahdollisuudet. Kohdekuntia olivat Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi ja Viitasaari. Työn tilasi Keskisuomalaisen osaavan työvoiman turvaaminen -hanke.
Työssä laskettiin Keski-Suomen Metsäkeskuksen, Maa- ja Metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen Matilda-maataloustilastojen, Geologian Tutkimuskeskuksen ja muiden hankkeiden tarjoamia lähdeaineistoja hyödyntäen kuntien teknisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla hyödynnettävissä olevat biomassavarannot. Myös niiden tarjoamaa mahdollisuutta työllistää ja tuottaa liikevaihtoa paikkakunnalle tarkasteltiin. Lisäksi arvioitiin jokaisen kunnan osalta mahdollisuutta korvata lämmityksessä käytettyä öljyä paikallisella energialla.
Tarkasteltujen kuntien biomassavarat mahdollistavat 2,4 TWh vuotuisen polttoainetuotannon. Tämän rahallinen markkina-arvo on 40 miljoonaa euroa ja suora työllistävä vaikutus paikkakunnalle 340 htv. Seudun kaikissa kunnissa on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia jäljellä. Valtaosa seutukunnan energiavaroista on turpeessa, mutta energiapuun korjuun työllistävyyspotentiaali on suurin. Peltoenergian tarjoama yrittäjyyspotentiaali on kaikissa kunnissa vähäinen. Kuntien välillä on eroja: Karstulassa, Kinnulassa ja Kyyjärvellä turpeen tuotanto mahdollistaisi suurimman työllisyyden, kun taas Kannonkoskella, Kivijärvellä ja Viitasaarella energiapuu. Pihtiputaalla ja Saarijärvellä potentiaali jakautuu näiden kesken tasan.
Selvitystä voidaan käyttää kuntien bioenergiayrittäjyyden mahdollisuuksien tarkastelun ja suunnittelun lähdemateriaalina. Työn jatkoksi on syytä selvittää kunnissa tällä hetkellä hyödynnettävän paikallisen energian määrä ja jakauma, jotta päästään käsiksi bioenergiayrittäjyyden todelliseen lisäpotentiaaliin.
Työssä laskettiin Keski-Suomen Metsäkeskuksen, Maa- ja Metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen Matilda-maataloustilastojen, Geologian Tutkimuskeskuksen ja muiden hankkeiden tarjoamia lähdeaineistoja hyödyntäen kuntien teknisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla hyödynnettävissä olevat biomassavarannot. Myös niiden tarjoamaa mahdollisuutta työllistää ja tuottaa liikevaihtoa paikkakunnalle tarkasteltiin. Lisäksi arvioitiin jokaisen kunnan osalta mahdollisuutta korvata lämmityksessä käytettyä öljyä paikallisella energialla.
Tarkasteltujen kuntien biomassavarat mahdollistavat 2,4 TWh vuotuisen polttoainetuotannon. Tämän rahallinen markkina-arvo on 40 miljoonaa euroa ja suora työllistävä vaikutus paikkakunnalle 340 htv. Seudun kaikissa kunnissa on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia jäljellä. Valtaosa seutukunnan energiavaroista on turpeessa, mutta energiapuun korjuun työllistävyyspotentiaali on suurin. Peltoenergian tarjoama yrittäjyyspotentiaali on kaikissa kunnissa vähäinen. Kuntien välillä on eroja: Karstulassa, Kinnulassa ja Kyyjärvellä turpeen tuotanto mahdollistaisi suurimman työllisyyden, kun taas Kannonkoskella, Kivijärvellä ja Viitasaarella energiapuu. Pihtiputaalla ja Saarijärvellä potentiaali jakautuu näiden kesken tasan.
Selvitystä voidaan käyttää kuntien bioenergiayrittäjyyden mahdollisuuksien tarkastelun ja suunnittelun lähdemateriaalina. Työn jatkoksi on syytä selvittää kunnissa tällä hetkellä hyödynnettävän paikallisen energian määrä ja jakauma, jotta päästään käsiksi bioenergiayrittäjyyden todelliseen lisäpotentiaaliin.