”EIHÄN SE OHJAUS KOSKAAN OLE LIIAN HYVÄÄ” : Tyytyväisyyskysely koronaariangiografiapotilaan ohjauksesta Mikkelin keskussairaalassa
Närhi, Laura; Kettunen, Elisa (2011)
Närhi, Laura
Kettunen, Elisa
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102092197
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102092197
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Mikkelin keskussairaalan osastolle 34 lääkärin lähetteellä sepelvaltimon varjoainekuvaukseen tulevien potilaiden mielipiteitä saamastaan ohjauksesta.
Aineisto koottiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella syksyllä 2010. Kyselylomake sisälsi kaiken kaikkiaan 27 kysymystä, joista kolme oli avoimia kysymyksiä. Vastauslomakkeita vietiin osastolle 60 kappaletta. Kyselylomakkeita palautettiin yhteensä 43. Yksi vastauslomakkeista oli tyhjä, joten se jouduttiin hylkäämään. Palautuneista kysymyslomakkeista hyväksyttiin 42, jolloin vastausprosentiksi muodostui 70. Tulokset käsiteltiin Microsoft Excel 2007 -ohjelmalla. Tulokset esitetään prosentteina ja frekvensseinä. Kuvioita ja taulukoita lisättiin havainnollistamaan tuloksia.
Tulosten mukaan lähes kaikki vastaajat olivat tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen. Ohjausta pidettiin pääsääntöisesti riittävänä ja selkeänä. Tutkimuksessa selvisi, että potilaiden itsenäinen tiedonhaku aiheesta ennen toimenpidettä oli niukkaa. Hoitajien tiedollisia valmiuksia ohjaamiseen pidettiin riittävänä. Ohjaukselle oli varattu potilaiden mielestä tarpeeksi aikaa. Potilaat kaipasivat ohjaukseen lisää tietoa liikunnasta, lääkityksestä sekä kuntoutuskursseista. Toiveena oli myös tavata lääkäri ennen kotiutumista.
Opinnäytetyömme tuloksia voidaan käyttää kehitettäessä Mikkelin keskussairaalan osaston 34 potilasohjausta. Jatkotutkimuksissa voitaisiin selvittää hoitajien näkemystä potilasohjauksesta ja verrata sitä potilaiden mielipiteisiin. Lisäksi jatkossa voisi tutkia, miten potilaiden itsenäistä tiedonhankintaa voitaisiin lisätä.
Aineisto koottiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella syksyllä 2010. Kyselylomake sisälsi kaiken kaikkiaan 27 kysymystä, joista kolme oli avoimia kysymyksiä. Vastauslomakkeita vietiin osastolle 60 kappaletta. Kyselylomakkeita palautettiin yhteensä 43. Yksi vastauslomakkeista oli tyhjä, joten se jouduttiin hylkäämään. Palautuneista kysymyslomakkeista hyväksyttiin 42, jolloin vastausprosentiksi muodostui 70. Tulokset käsiteltiin Microsoft Excel 2007 -ohjelmalla. Tulokset esitetään prosentteina ja frekvensseinä. Kuvioita ja taulukoita lisättiin havainnollistamaan tuloksia.
Tulosten mukaan lähes kaikki vastaajat olivat tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen. Ohjausta pidettiin pääsääntöisesti riittävänä ja selkeänä. Tutkimuksessa selvisi, että potilaiden itsenäinen tiedonhaku aiheesta ennen toimenpidettä oli niukkaa. Hoitajien tiedollisia valmiuksia ohjaamiseen pidettiin riittävänä. Ohjaukselle oli varattu potilaiden mielestä tarpeeksi aikaa. Potilaat kaipasivat ohjaukseen lisää tietoa liikunnasta, lääkityksestä sekä kuntoutuskursseista. Toiveena oli myös tavata lääkäri ennen kotiutumista.
Opinnäytetyömme tuloksia voidaan käyttää kehitettäessä Mikkelin keskussairaalan osaston 34 potilasohjausta. Jatkotutkimuksissa voitaisiin selvittää hoitajien näkemystä potilasohjauksesta ja verrata sitä potilaiden mielipiteisiin. Lisäksi jatkossa voisi tutkia, miten potilaiden itsenäistä tiedonhankintaa voitaisiin lisätä.