Kiintiöpakolaisten kokemuksia suomalaisesta terveydenhuollosta
Petrovic, Julijana (2006)
Petrovic, Julijana
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2006
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102092187
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102092187
Tiivistelmä
Joka vuosi kiintiöpakolaisia saapuu Suomeen. Kiintiöpakolaiset valitaan henkilöistä, joille YK:n pakolaisjärjestö
UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman. Suomessa heille myönnetään pakolaisasema viisumi (A3), ja heidät
sijoitetaan suoraan vastaanottavaan kuntaan.
Pakolaisia on tähän mennessä sijoitettu yli 140 kuntaan ympäri Suomea.
Suurimmat pakolaisryhmät saapuneet ovat Somaliasta, entisen Jugoslavian alueelta, Iranista, Irakista ja Vietnamista.
Suomen pakolaiskiintiö vuonna 2005 oli 750. Yksi kiintiöpakolaisia ottaneista kunnasta Kainuun alueella on
Vuolijoki. Ensimmäiset kiintiöpakolaiset asettuivat kuntaan maaliskuussa vuonna 1999.
Opinnäytetyön keskeiset käsitteet ovat kiintiöpakolaiset ja terveydenhuolto.
Opinnäytetyön tarkoitus on kuvata kiintiöpakolaisten kokemuksia suomalaisista terveydenhuollosta.
Tavoitteena on kehittää ja parantaa kiintiöpakolaisten terveydenhuollon palveluja, tuottamalla tietoja heidän kokemuksistaan
suomalaisesta terveydenhuollosta.
Tutkimus tehtävä selittää millaisia kokemuksia kiintiöpakolaisilla on suomalaisesta terveydenhuollosta.
Opinnäytetyöni tutkimus oli laadullinen eli kvalitatiivinen. Aineiston analysoin sisällönanalyysillä. Tutkimus menetelmänä
käytin avointa haastattelua. Haastattelin kolme eri perheettä entinen Jugoslavian alueelta, Iranista ja
Sudanista.
Tässä tutkimuksessani kiintiöpakolaisten kokemukset suomalaisesta terveydenhuollosta kuvataan arkielämän
erilaisissa elämäntilanteissa. Terveydenhuollon palvelut tukevat kotoutumista ja siten lisäävät
heidän turvallisuuden tunnettaan. Kielitaito ja kulttuuri vaikuttavat viihtymiseen uudessa maassa.
Kaikkein tärkein asia terveydenhuollon kehittämisestä on terveydenhenkilökunnan koulutus, ammattitaito
ja pätevyys, sekä englannin kielen osaaminen. Heidän ammatillisen koulutustason noustessa kasvoi
myös myönteisyys pakolaisten oman kulttuurin ja identiteetin tukemisen.
UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman. Suomessa heille myönnetään pakolaisasema viisumi (A3), ja heidät
sijoitetaan suoraan vastaanottavaan kuntaan.
Pakolaisia on tähän mennessä sijoitettu yli 140 kuntaan ympäri Suomea.
Suurimmat pakolaisryhmät saapuneet ovat Somaliasta, entisen Jugoslavian alueelta, Iranista, Irakista ja Vietnamista.
Suomen pakolaiskiintiö vuonna 2005 oli 750. Yksi kiintiöpakolaisia ottaneista kunnasta Kainuun alueella on
Vuolijoki. Ensimmäiset kiintiöpakolaiset asettuivat kuntaan maaliskuussa vuonna 1999.
Opinnäytetyön keskeiset käsitteet ovat kiintiöpakolaiset ja terveydenhuolto.
Opinnäytetyön tarkoitus on kuvata kiintiöpakolaisten kokemuksia suomalaisista terveydenhuollosta.
Tavoitteena on kehittää ja parantaa kiintiöpakolaisten terveydenhuollon palveluja, tuottamalla tietoja heidän kokemuksistaan
suomalaisesta terveydenhuollosta.
Tutkimus tehtävä selittää millaisia kokemuksia kiintiöpakolaisilla on suomalaisesta terveydenhuollosta.
Opinnäytetyöni tutkimus oli laadullinen eli kvalitatiivinen. Aineiston analysoin sisällönanalyysillä. Tutkimus menetelmänä
käytin avointa haastattelua. Haastattelin kolme eri perheettä entinen Jugoslavian alueelta, Iranista ja
Sudanista.
Tässä tutkimuksessani kiintiöpakolaisten kokemukset suomalaisesta terveydenhuollosta kuvataan arkielämän
erilaisissa elämäntilanteissa. Terveydenhuollon palvelut tukevat kotoutumista ja siten lisäävät
heidän turvallisuuden tunnettaan. Kielitaito ja kulttuuri vaikuttavat viihtymiseen uudessa maassa.
Kaikkein tärkein asia terveydenhuollon kehittämisestä on terveydenhenkilökunnan koulutus, ammattitaito
ja pätevyys, sekä englannin kielen osaaminen. Heidän ammatillisen koulutustason noustessa kasvoi
myös myönteisyys pakolaisten oman kulttuurin ja identiteetin tukemisen.