Venäjänkieltä puhuvien kehitysvammaisten lasten perheet hoitotyön asiakkaana

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata aikaisempien tutkimusten perusteella hyvää käytäntöä monikulttuuristen kehitysvammaisten lasten ja nuorten perheiden ohjausta. Opinnäytetyön tavoit-teena oli kehittää monikulttuurista lasten ja nuorten perhehoitotyötä tuottamalla terveydenhuollon henkilökunnalle tietoa maahanmuuttajaperheiden taustoista ja odotuksista.

Työn pääaiheeksi tuli kehitysvammaisten lasten perheiden ohjaus. Työ syventyi erityisesti aiheeseen, joka liittyy entisen Neuvostoliiton alueelta tulleisiin maahanmuuttajaperheiseen ja joilla oli kehitysvammainen lapsi.

Tutkimus toteutettiin käyttäen soveltavaa systemaattista kirjallisuuskatsauksen menetelmää ja se kohdistui enimmäkseen aineiston hakuun ja analysointiin. Tutkimusaineisto koostui suomenkielisistä tutkimusartikkeleista. Kirjallisuuden valintakriteerinä käytettiin aikaväliä v. 2000–2010. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.

Maahanmuuttajaperheiden kehitysvammaisten lasten erityistarpeiden huomioimisella on perheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävä vaikutus. Perhe on yhteiskunnan yksikkö ja perheiden hyvinvoin-nista huolehtiminen vaikuttaa yhteiskunnan yleisen hyvinvointiin. Maahanmuutto jo sinällään aihe-uttaa stressiä, jota vammaisesta lapsesta huolehtiminen lisää. Kulttuuripätevyyden kehittäminen on ammattihenkilöiden haaste tulevaisuudessa. Koulutus lisää eettisiä työtapoja, edistää positiivisia asenteita ja itsevarmuutta hoitotyössä. Jokaista lasta ja perhettä tulee kohdella heidän yksilölliset tarpeensa huomioiden. Maahanmuuttajaperheen kanssa työskentelevältä vaaditaan enemmän paneutumista ohjaukseen ja taustojen keräämiseen. Avoimuus ja ennakkoluulottomuus ovat en-simmäisiä askeleita onnistuneen hoitosuhteen luomisessa. Tulkin käyttäminen ohjauksessa on hyvin tärkeä. Nonverbaalisella viestinnällä on paljon merkitystä venäjänkieltä puhuvan perheen ohjauk-sessa. Ohjauksessa huomataan yksilö kulttuurin takaa. Ongelmakeskeisen ajattelun sijaan keskitytään perheiden voimavaroihin.

Purpose of this study was to describe good practice in family guidance in multicultural mentally handicapped children from the basis of previous studies. The aim was to develop multi-cultural family health care by providing information about the background and expectations of immigrant families for nursing staff. The main topic of this work was the guidance of families with mentally retarded children. The study focused particularly to the families from former Soviet Union area that had mentally handicapped child.

The study was conducted by using the applied systematic literature review method, and it focused mostly material retrieval and analysis. The material consisted of Finnish research articles. The selection criterion for literature was time interval 2000-2010. The data was analyzed using content analysis.

Having respect for the specific needs of immigrant families with mentally handicapped children has welfare and health-promoting effects. The family is the unit of society and family well-being will affect the general welfare. Immigration itself leads to stress and taking care of a disabled child increase it. Developing cultural skills will be a challenge for professionals in the future. Training will increase ethical ways of working, promote positive attitudes and self-assurance in nursing.

Each child and family should be treated considering their individual needs. Professionals working immigrant families should dedicate more on guidance and collecting background information. Transparency and liberality are the first steps in creating a successful therapeutic relationship. Using interpreter in guidance is very important. Nonverbal communication is an important factor in counseling Russian-speaking family. Guidance should be noted in the individual behind the culture should be noticed in guidance work. Problem-oriented thinking must be changed and put the focus on family resources.