Fasadvegetation och dess användningsmöjligheter i Finland

Abstract

Fasadvegetation kan ge både praktisk och estetisk nytta. Liksom gröna tak, är gröna fasader också en bransch som utvecklas snabbt speciellt i Mellaneuropa. I Finland används fasadvegetation bara i begränsad utsträckning. I examensarbetet undersöks olika typer av fasadvegetation och hur de passar i finländska förhållanden samt den nytta som man kan få av fasadvegetation. I arbetet presenteras både gamla metoder såsom användning av klängväxter och formklippta träd som växer mot väggen samt mera moderna metoder såsom växtväggar och hängande vegetation. Tyngdpunkten ligger i urbana miljöer och fasader i en större skala: industrihallar, stadshus och motsvarande. Datainsamlingen gjordes med litteraturundersökning och intervjuer av sakkunniga. Den vetenskapliga forskningen om fasadvegetationens nytta är begränsad. I de forskningar som jag hittade använde man vanligtvis arter som inte klarar det finländska klimatet. Den korta växtsäsongen i Finland och bristen på vintergröna klätterväxter förminskar den nytta som man kunde ha av fasadvegetation. Det finns inte omfattande finländska litteraturkällor för användning av fasadvegetation i stor skala. Erfarenheterna av växtväggar är bristfälliga. Växtväggarna har dock en stor utvecklingspotential, speciellt om man får vintergröna växter att trivas i en växtvägg. Det behövs dock mera information om fasadvegetation, eftersom vegetation är en önskad egenskap också i städer men det ännu är svårt att hitta plats för det. Som resultat rekommenderar jag ytterligare forskning och ger detaljerat forskningsförslag.

Julkisivukasvillisuudella on sekä käytännöllisiä että esteettisiä hyötyjä. Viherkattojen tapaan myös vihreät julkisivut ovat nopeasti kehittyvä ala erityisesti Keski-Euroopassa. Suomessa julkisivukasvillisuuden käyttö ei ole hyvin yleistä. Opinnäytetyössä tutkitaan eri julkisivukasvillisuustyyppejä ja niiden soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin sekä mahdollisia hyötyjä, joita julkisivukasvillisuudesta voidaan saada. Työssä käydään läpi sekä vanhat menetelmät, kuten köynnöskasvien käyttö sekä muotoon leikattavat puut ja pensaat, jotka kasvavat seinää vasten, että uudemmat menetelmät, kuten kasviseinät ja riippuva kasvillisuus. Painopiste on kaupunkiympäristöissä ja laajoissa julkisivuissa. Tiedon keräämisen metodeina ovat kirjallisuustutkimus ja asiantuntijoiden haastattelut. Julkisivukasvillisuuden hyödyistä on vaikeaa löytää tieteellisiä tutkimuksia. Löytämissäni tutkimuksissa käytettiin tavallisesti lajeja, jotka eivät selviä Suomen ilmastossa. Suomen lyhyt kasvukausi ja puute ikivihreistä köynnöksistä vähentävät hyötyjä, joita julkisivukasvillisuudesta voisi saada. Kattavia suomalaisia kirjallisuuslähteitä julkisivukasvillisuuden käytöstä ei ole saatavilla. Kokemukset kasviseinistä ovat puutteellisia. Kasviseinillä on tosin suuri kehityspotentiaali, erityisesti jos niissä saataisiin viihtymään ikivihreitä kasveja. Julkisivukasvillisuudesta tarvitaan enemmän tietoa, sillä kasvillisuus on toivottu ominaisuus myös kaupungeissa, mutta sille on entistä hankalampaa löytää tilaa. Lopputuloksena suosittelen lisätutkimuksia ja annan yksityiskohtaisia ehdotuksia tarvittavasta tutkimuksesta.

Facade vegetation has both practical and aesthetic advantages. Green facades as well as green roofs are a fast growing field especially in central Europe. In Finland the use of façade vegetation is not as common. In the thesis different types of façade vegetation and their suitability for the Finnish conditions are examined as well as the possible advantages that might result from using façade vegetation. Both old methods, such as the use of climbing plants and specially pruned trees grown against walls, as well as more modern methods, such as green walls and hanging vegetation, are examined. Emphasis is on urban environments and large-scale facades. Methods for gathering information are literature study and expert interviews. It is difficult to find scientific research about the advantages of façade vegetation. In the research that was found, mostly species which cannot survive the Finnish climate were used. The short growing season in Finland and the lack of evergreen plants reduces the possible advantages one might get from façade vegetation. Comprehensive Finnish literature sources about large-scale use of façade vegetation are not available. Experiences of green walls are deficient. Green walls have a great development potential, though, especially if one could make evergreen plants thrive on them. More information about façade vegetation is needed: greenery is a desirable feature not only in rural but also in urban spaces but it is becoming more and more difficult to find space for it. As a result I recommend further research and give detailed suggestions about research that I consider desirable.