Elävän ravinnon ympäristö ja terveysvaikutukset
Vihertuuli, Ari (2010)
Vihertuuli, Ari
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103082926
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103082926
Tiivistelmä
pinnäytetyö tarkastelee elävän ravinnon vaikutusta ympäristöön ja ihmisen terveyteen. Elävä ravinto on kuumentamatonta kasvisravintoa. Kasvit sisältävät monia fytokemikaaleja, joita ihminen tarvitsee pysyäkseen terveenä. Lämmön vaikutuksesta tuhoutuu monia terveyttä edistäviä fytokemikaaleja.
Suomessa elävän ravinnon yhdistyksen perustamiseen vaikutti edesmennyt tohtori Ann Wigmore, joka vieraili useita kertoja. Wigmore oli Suomen elävän ravinnon yhdistyksen perustamiskokouksessa mukana. Tohtori Ann Wigmore sai useita tunnustuksia lääkkeettömästä parantamisesta. Ann Wigmoren tulevaisuuden maailmassa ravinto olisi edullista ja nykyisten viljelyteknikoiden vuoksi köyhtynyt maaperä pystyttäisiin palauttamaan ennalleen. Elävä maaperä sisältää enemmän mikro-organismeja kuin kemiallisesti viljelty maaperä. Mikro-organismit toimivat yhteistyössä kasvien juuriston kanssa ja parantavat kasvin ravinnonottokykyä. Elävä maaperä sitoo myös paljon enemmän hiiltä maahan kuin ei-elävä maaperä.
Elävän ravinnon valmistusmentelmät vaativat vähemmän sähköä kuin kypsennetyn ruuan menetelmät. Elävä ravintoa voidaan kasvattaa siemenistä asunto-, taloyhtiö- ja kaupunkikohtaisesti, jolloin tuoreen ruuan kuljetusmatkat lyhenevät.
Tässä opinnäytetyössä käsitellään elävän ravinnon terveysvaikutuksiin ja ympäristövaikutuksia ilmastonmuutoksen kannalta ajatellen. Opinnäytetyö perustuu kirjallisuuteen, kyselytutkimukseen ja laskelmiin.
Suomessa elävän ravinnon yhdistyksen perustamiseen vaikutti edesmennyt tohtori Ann Wigmore, joka vieraili useita kertoja. Wigmore oli Suomen elävän ravinnon yhdistyksen perustamiskokouksessa mukana. Tohtori Ann Wigmore sai useita tunnustuksia lääkkeettömästä parantamisesta. Ann Wigmoren tulevaisuuden maailmassa ravinto olisi edullista ja nykyisten viljelyteknikoiden vuoksi köyhtynyt maaperä pystyttäisiin palauttamaan ennalleen. Elävä maaperä sisältää enemmän mikro-organismeja kuin kemiallisesti viljelty maaperä. Mikro-organismit toimivat yhteistyössä kasvien juuriston kanssa ja parantavat kasvin ravinnonottokykyä. Elävä maaperä sitoo myös paljon enemmän hiiltä maahan kuin ei-elävä maaperä.
Elävän ravinnon valmistusmentelmät vaativat vähemmän sähköä kuin kypsennetyn ruuan menetelmät. Elävä ravintoa voidaan kasvattaa siemenistä asunto-, taloyhtiö- ja kaupunkikohtaisesti, jolloin tuoreen ruuan kuljetusmatkat lyhenevät.
Tässä opinnäytetyössä käsitellään elävän ravinnon terveysvaikutuksiin ja ympäristövaikutuksia ilmastonmuutoksen kannalta ajatellen. Opinnäytetyö perustuu kirjallisuuteen, kyselytutkimukseen ja laskelmiin.