Metsätilan sukupolvenvaihdos ja yhteisomistus. Case Lipun metsätila.
Lindström, Helena (2011)
Lindström, Helena
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103103014
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103103014
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli metsätilan sukupolvenvaihdos ja yhteisomistus. Sukupolvenvaihdos tarkoittaa omistussuhteiden muutoksia sukupolvien välillä. Se on ainutkertainen ja monivaiheinen prosessi, joka onnistuakseen edellyttää monien asioiden yhtäaikaista hallitsemista sekä pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Ratkaisut ovat aina tilakohtaisia eikä valmista ratkaisumallia ole olemassa, vaan vaihdos edellyttää syvällistä perehtymistä omaan tilanteeseen sekä sitä koskeviin perimys-, ositus- ja verosäännöksiin.
Tutkimuksen tarkoitus oli tutkia ja vertailla eri menettelyvaihtoehtoja omistuksen siirtoon sekä erilaisia omistusmuotoja, jotka mahdollistavat metsätilan yhteishallinnon. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja teoriaa sovellettiin tutkimuskohteena olevaan case-metsätilaan. Työssä kartoitettiin ja vertailtiin vaihtoehtoja ensisijaisesti verotuksellisesta näkökulmasta, mutta ratkaisuvaihtoehtojen tarkoituksenmukaisuutta punnittiin muun muassa myös niiden vaatimien taloudellisien edellytyksien, käytännöllisyyden sekä päätöksentekotavan kannalta.
Tutkimus osoitti, että parhaiten asetettuja edellytyksiä vastaisi omistuksen siirto käyvän hinnan kaupalla, sillä täten luopujat saisivat omistuksen siirrosta vastiketta ja vastaanottajille syntyisi tärkeää metsävähennyspohjaa. Yhteisomistusmuodoista taas tarkoituksenmukaisin olisi metsätalouden harjoittaminen verotusyhtymänä, sillä yhtymä on helposti perustettavissa, mahdollistaa tulonjakotavasta sopimisen ja on omistusmuotona joustava.
Tutkimuksen tarkoitus oli tutkia ja vertailla eri menettelyvaihtoehtoja omistuksen siirtoon sekä erilaisia omistusmuotoja, jotka mahdollistavat metsätilan yhteishallinnon. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja teoriaa sovellettiin tutkimuskohteena olevaan case-metsätilaan. Työssä kartoitettiin ja vertailtiin vaihtoehtoja ensisijaisesti verotuksellisesta näkökulmasta, mutta ratkaisuvaihtoehtojen tarkoituksenmukaisuutta punnittiin muun muassa myös niiden vaatimien taloudellisien edellytyksien, käytännöllisyyden sekä päätöksentekotavan kannalta.
Tutkimus osoitti, että parhaiten asetettuja edellytyksiä vastaisi omistuksen siirto käyvän hinnan kaupalla, sillä täten luopujat saisivat omistuksen siirrosta vastiketta ja vastaanottajille syntyisi tärkeää metsävähennyspohjaa. Yhteisomistusmuodoista taas tarkoituksenmukaisin olisi metsätalouden harjoittaminen verotusyhtymänä, sillä yhtymä on helposti perustettavissa, mahdollistaa tulonjakotavasta sopimisen ja on omistusmuotona joustava.