Pyörätuolin käytön vaikutus arjen liikkumisen kuormittavuuteen
Kuuluvainen, Tuomas (2019)
Kuuluvainen, Tuomas
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100719661
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100719661
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, kuinka paljon arjen liikkuminen kuormittaa tutkimukseen osallistuneita henkilöitä ja miten he kuormituksesta palautuvat. Tutkimukseen osallistuvat henkilöt käyttävät manuaalipyörätuolia päivittäisissä askareissaan. Pyörätuolia käyttävien ihmisten arjen liikkumisen kuormittavuutta ei ole juurikaan aiemmin tutkittu. Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena.
Tutkimukseen osallistui viisi henkilöä ja mittauksia suoritettiin kuusi kappaletta, joista yksi oli uusintamittaus. Mittaukset suoritettiin Firstbeat-mittareita käyttäen, joista saimme Hyvinvointianalyysit kustakin mittauksesta. Mittari mittasi ja tallensi joka hetki henkilön sykevälivaihtelua, jonka perusteella saimme tietoa millainen fysiologinen tila tutkimukseen osallistuvalla henkilöllä kulloinkin on. Henkilöt täyttivät sähköpostiin saapuvaa sähköistä päiväkirjaa, joka yhdistetään lopuksi mittarin mittaamaan dataan.
Hyvinvointianalyysien avulla pystyimme saamaan kuvan siitä, millaista fyysinen rasitus oli mittauksen ajan ja kuinka testihenkilö kuormituksesta palautui. Kaikilta tutkimukseen osallistuneilta fyysisiä kuormituspiikkejä ei ollut havaittavissa. Mittauksissa esiintyi virheitä sekä tutkimustulokset olivat ristiriitaisia, eikä niiden perusteella voida todeta mitään varmaa.
Näyttää siltä, että pyörätuolin käyttö saattaa aiheuttaa hetkellistä fyysistä kuormitusta, joka vastaa jopa kuntoa kehittävää liikuntaa. Fyysisen kuormituksen taustalla olevat tekijät olivat tutkimukseen osallistuvien henkilöiden päiväkirjamerkintöjen varassa, joista ei voi täysin luotettavasti kaikkia kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä havaita.
Tutkimukseen osallistui viisi henkilöä ja mittauksia suoritettiin kuusi kappaletta, joista yksi oli uusintamittaus. Mittaukset suoritettiin Firstbeat-mittareita käyttäen, joista saimme Hyvinvointianalyysit kustakin mittauksesta. Mittari mittasi ja tallensi joka hetki henkilön sykevälivaihtelua, jonka perusteella saimme tietoa millainen fysiologinen tila tutkimukseen osallistuvalla henkilöllä kulloinkin on. Henkilöt täyttivät sähköpostiin saapuvaa sähköistä päiväkirjaa, joka yhdistetään lopuksi mittarin mittaamaan dataan.
Hyvinvointianalyysien avulla pystyimme saamaan kuvan siitä, millaista fyysinen rasitus oli mittauksen ajan ja kuinka testihenkilö kuormituksesta palautui. Kaikilta tutkimukseen osallistuneilta fyysisiä kuormituspiikkejä ei ollut havaittavissa. Mittauksissa esiintyi virheitä sekä tutkimustulokset olivat ristiriitaisia, eikä niiden perusteella voida todeta mitään varmaa.
Näyttää siltä, että pyörätuolin käyttö saattaa aiheuttaa hetkellistä fyysistä kuormitusta, joka vastaa jopa kuntoa kehittävää liikuntaa. Fyysisen kuormituksen taustalla olevat tekijät olivat tutkimukseen osallistuvien henkilöiden päiväkirjamerkintöjen varassa, joista ei voi täysin luotettavasti kaikkia kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä havaita.