Kasvua kuvataiteelle : kohti kansainvälistä taidekenttää

Abstract

Opinnäytetyöni käsittelee kotimaisella ja ulkomaisella taidekentällä toimimista, taiteilijan työ- ja toimeentuloedellytyksiä, taiteen murrosdiskurssia sekä siinä käytettävää kieltä. Esitän näkökulmia siitä, miten kansainväliseen taidekenttään panostaminen voisi olla taiteilijan uraa ja ansaintaa kehittävä tekijä. Esitän myös kehityskohtaehdotuksena liikkuvuuden helpottumisen, visiona kansainvälisen toiminnan keskus, joka avittaisi käytännön asioissa, ja tarjoaisi toimintaa tukevaa mikrotukea. Fokuksena tekstissäni on erityisesti taidemaalarit ja muut siirreltäviä ja myytäviä objekteja tuottavat kuvataiteilijat.

Artikkeli keskittyy ajankohtaisiin kehitysalueisiin toimeentuloedellytysten kasvattamiseksi kuvataiteen alalla. Artikkelissa esitetään uusi työllisyysmalli ”pienpalkkatulo”, jossa alle 30 000 euron vuosituloilla toimivan yrittäjätaiteilijan tulot lukeutuvat eläkemaksujen alaisiksi palkkatuloiksi, joihin sovelletaan negatiivisen tuloveron ja palkkatuen mekaniikkaa. Tämä vaihtoehtoinen malli takaa taiteilijalle eläkekertymää, työssäolopäiviä sekä asettaa itsensä työllistävän taiteilijan työn tasavertaiseen asemaan palkkasuhteisen työntekijän kanssa uusien työllisyyttä tukevien toimien piirissä. Työllisyysmallissa taiteilijan ansiot eivät johda etuuksia leikkaavaan tukiloukkuun, jossa työnteko ei kannata. Esittämässäni mallissa kuvataidehankintoihin kohdistetaan myös verovähennysmalleja, jotka kasvattavat taiteen vientiä ja gallerioiden myyntilukuja. Pohdin myös keino-ja näyttelyvuokrakäytännön tuottaman, taiteilijalle kohtuuttoman kulurakenteen purkamiseen sekä taiteen vientiin kohdistuvien kulujen leikkaamiseen. Esittämäni taiteen vientikeskus voisi keskitettyjen palveluiden myötä puolittaa kansainvälisen toiminnan kuluja, ja fasilitoida kansainvälisten liikkuvuushankkeiden kanssa verkostoitumista. Pohdin käytäntöjä, joiden myötä tulonmuodostuksen ja sosiaaliturvan rakenteet vahvistuvat, myynti kasvaa ja taiteellinen toiminta siirtyy selvästi kannattavampaan suuntaan. Artikkeli tutkii kuvataiteen koulutusrakenteen heikentynyttä tilannetta sekä taidealan murrokseen keskittyvää puhetta. Taiteen vahva ja monipuolinen tutkintorakenne on kokenut vakavia heikennyksiä, jotka on korjattava taidealan kasvun ja monipuolistumisen mahdollistumisen takeeksi. Käsittelen taidelähtöisten menetelmien, kulttuurihyvinvoinnin ja välineellistävän taiteen kehitystä, sanastoa, lähtökohtia ja tavoitteita, joiden kautta tätä keskustelua käydään. Esitän kriittisiä näkökulmia vastakkainasettelevan keskustelun aiheuttamasta kielteisen keskustelun kehästä ja sen aiheuttamista lopputuloksista, ja esitän tämän vastapainoksi rakentavan keskustelun kehän, joka kehittää ja vie asioita eteenpäin tasa-arvoisella tavalla.

My thesis deals with working in the field of Finnish and foreign art, the working and livelihood of the artist, the art of discourse and the language used in it. I present perspectives on how investing in the international art field could be a factor in the development of an artist's career and earnings. I also propose a development point for mobility facilitation, a vision for a center for international action that would open up practical matters and provide operational support for micro-support. My text focuses in particular on painters and other visual artists producing movable and sellable objects.

The article focuses on topical development areas for increasing livelihoods in the visual arts. The article proposes a new model of employment, "low-wage income", in which the income of an entrepreneur-artist with an annual income of less than 30,000 € is included in payroll contributions, subject to a negative income tax and wage subsidy mechanism. This alternative model guarantees the artist retirement, working days, and puts the employing artist's work on an equal footing with the salaried employee in new employment support activities. In the employment model, the artist's earnings do not lead to a benefit-trapping support trap where the work is not worthwhile. The model I have presented also applies to tax deduction models, which increase the export of art and the sales of galleries. I am also considering ways to dismantle the expense structure created by the exhibition rental practice, which is unreasonable for the artist, and to reduce the cost of exporting art. Through the centralized services, the Art Exhibition Center I proposed could halve the cost of internationalization and facilitate networking with international mobility projects. I am reflecting on practices that strengthen the structures of income generation and social security, increase sales and make artistic activities more clearly profitable.

The article examines the weakening of the structure of education in fine arts and the speech that focuses on the art transition. The strong and versatile degree structure of the arts has experienced severe weaknesses that must be corrected to guarantee growth and diversification in the arts. I discuss the development of art-based methods, the art of well-being and the instrumental arts, the vocabulary, the starting points and the goals that guide this debate. I present critical points of view about the circle of negative debate and its end results as a result of confrontational debate, and counterbalance this with a constructive debate that develops and moves things on an equal footing.