''Työyhteisö puhaltaa yhteen yhdessä kaikkia kuunnellen'' : työhyvinvointia perhetyössä ohjaajien kokemana
Koski, Iida (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100919785
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100919785
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on ollut kartoittaa perhetyössä työskentelevien ohjaajien työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tilannetta sekä työhyvinvointia haittaavia ja sitä lisääviä tekijöitä yksilön kokemana. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Turun kaupungin perhetyön yksikön kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa työhyvinvoinnista kyseisessä yksikössä ja sen kehittämistarpeista.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruu menetelmänä oli kyselytutkimus, joka toteutettiin kyselylomakkeella. Kohderyhmäksi valikoitui perhetyön yksikkö, jossa työskentelee 10 ohjaajaa. Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti. Saatujen tulosten avulla pohdittiin mahdollisia kehittämistarpeita ja yleisesti yksikön työhyvinvoinnin tilaa.
Opinnäytetyön tuloksista keskeisimmäksi asiaksi nousi työhyvinvoinnin merkityksen suuruus sekä työn kehittämisen mahdollisuuden tärkeys. Työhyvinvointia lisääviksi tekijöiksi ohjaajat nimesivät työyhteisön merkityksen ja perustehtävän selkeyden, kun taas vähentävissä tekijöissä esille nousi huono ilmapiiri ja epäselvyys siitä, mistä on vastuussa.
Yhtenä tärkeimpänä työhyvinvoinnin tasona ohjaajat kokivat johtamisen. Johdon avoimuus ja läpinäkyvyys sekä esimiestyön tärkeys on isossa roolissa varsinkin muutoksien aikana.
Tuloksista esiin nousseet kehittämisehdotukset liittyivät työhyvinvointia ylläpitävän toiminnan säilyttämiseen tai lisäämiseen, työskentelytilojen kehittämiseen sekä työn arvostuksen lisäämiseen.
Opinnäytetyön tuloksia on mahdollista hyödyntää työhyvinvoinnin kehittämisessä sekä mahdollisesti tulevaisuudessa suunniteltaessa kehittämispäiviä ja erityisesti niiden sisältöä. The aim of this thesis was to map out the well-being at work of the instructors working in the family work. As well as factors that threaten and increase well-being as described by the instructors. This thesis has been made in cooperation with family work unit.
Research methods for the study were qualitative by nature. The selected method was a survey with questionnaires. The target group was limited to 10 people working at family work.
The obtained material was analyzed of data from. The responses were then used by finding out what’s need to be developed at family work unit.
One of the mainpoints of the results was the importance of the work community and the clarity of the basic task. One of the factors that reduse well-being at work was bad atmosphere.
The results of the thesis can be used in future the planning of work development days and in selecting their content. A regular development on well-being at work is important for the continuation and development of instructors’ work.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruu menetelmänä oli kyselytutkimus, joka toteutettiin kyselylomakkeella. Kohderyhmäksi valikoitui perhetyön yksikkö, jossa työskentelee 10 ohjaajaa. Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti. Saatujen tulosten avulla pohdittiin mahdollisia kehittämistarpeita ja yleisesti yksikön työhyvinvoinnin tilaa.
Opinnäytetyön tuloksista keskeisimmäksi asiaksi nousi työhyvinvoinnin merkityksen suuruus sekä työn kehittämisen mahdollisuuden tärkeys. Työhyvinvointia lisääviksi tekijöiksi ohjaajat nimesivät työyhteisön merkityksen ja perustehtävän selkeyden, kun taas vähentävissä tekijöissä esille nousi huono ilmapiiri ja epäselvyys siitä, mistä on vastuussa.
Yhtenä tärkeimpänä työhyvinvoinnin tasona ohjaajat kokivat johtamisen. Johdon avoimuus ja läpinäkyvyys sekä esimiestyön tärkeys on isossa roolissa varsinkin muutoksien aikana.
Tuloksista esiin nousseet kehittämisehdotukset liittyivät työhyvinvointia ylläpitävän toiminnan säilyttämiseen tai lisäämiseen, työskentelytilojen kehittämiseen sekä työn arvostuksen lisäämiseen.
Opinnäytetyön tuloksia on mahdollista hyödyntää työhyvinvoinnin kehittämisessä sekä mahdollisesti tulevaisuudessa suunniteltaessa kehittämispäiviä ja erityisesti niiden sisältöä.
Research methods for the study were qualitative by nature. The selected method was a survey with questionnaires. The target group was limited to 10 people working at family work.
The obtained material was analyzed of data from. The responses were then used by finding out what’s need to be developed at family work unit.
One of the mainpoints of the results was the importance of the work community and the clarity of the basic task. One of the factors that reduse well-being at work was bad atmosphere.
The results of the thesis can be used in future the planning of work development days and in selecting their content. A regular development on well-being at work is important for the continuation and development of instructors’ work.