Customer-Oriented Services in Mental Health Rehabilitation: The perspective of mental health rehabilitation professionals
Jouha, Mervi (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019092519269
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019092519269
Tiivistelmä
Alueellisesti Etelä-Savossa mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys on korkeampi kuin kansallisella tasolla. Perus- ja terveydenhuollon peruspalvelujen parantaminen on tärkeää, koska mielenterveyspalvelujen kysyntä keskittyy ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin.
Asiakaslähtöisyys strategisena linjauksena sosiaali- ja terveyspalveluissa on ensimmäinen askel kohti organisaatioiden toimintakulttuurin muutosta. Konkreettinen muutos edellyttää nykytilan tunnistamista, millaisia asiakaslähtöisyyden kehittämisen kohteita palveluprosesseissa on tällä hetkellä. Asiakaslähtöisten palvelujen kehittäminen lähtee asiakaslähtöisyyden käsitteen ymmärryksestä, jolloin erilaisista näkökulmista tehdyt tutkimukset asiakaslähtöisyydestä mielenterveyskuntoutuksessa, toimivat tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kehittää asiakaslähtöisyyttä mielenterveyskuntoutuksessa. Tutkimus toteutettiin mielenterveyskuntoutuksen ammattilaisten näkökulmasta, osallistavan toimintatutkimuksen keinoin. Osallistava toimintatutkimus toteutettiin kyselynä asiakaslähtöisyydestä päivittäisessä työssä, sekä Learning cafe työpa-jatyöskentelynä, jossa mielenterveyskuntoutuksen palveluprosesseja tarkasteltiin SWOT analyysin avulla. Tutkimukseen osallistui 18 mielenterveyskuntoutuksen ammattilaista Keski-Savon Hoivakehitys ry:n ja Pieksämäen psykiatrian poliklinikan henkilöstöstä.
Tulokset analysoitiin laadullisella teorialähtöisellä analyysillä. Tuloksena saatiin tietoa toiminnan vahvuuksista ja mahdollisuuksista sekä kehittämisen kohteista. Tulosten pohjalta muotoiltiin kehittämissuositukset asiakaslähtöisten mielenterveyskuntoutukseen Recovery-orientaatiota hyödyntäen. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että asiakaslähtöisyyden tulisi olla organisaatioiden toimintapolitiikan tärkein arvo, jotta mielenterveyskuntoutuksen yksilöllisyyttä voidaan parantaa. Johtajien asenteet ovat ensiarvoisen tärkeitä organisaatioiden kulttuurin muuttamisessa, kouluttamalla asiakaslähtöisiä ammattilaisia
Asiakaslähtöisyys strategisena linjauksena sosiaali- ja terveyspalveluissa on ensimmäinen askel kohti organisaatioiden toimintakulttuurin muutosta. Konkreettinen muutos edellyttää nykytilan tunnistamista, millaisia asiakaslähtöisyyden kehittämisen kohteita palveluprosesseissa on tällä hetkellä. Asiakaslähtöisten palvelujen kehittäminen lähtee asiakaslähtöisyyden käsitteen ymmärryksestä, jolloin erilaisista näkökulmista tehdyt tutkimukset asiakaslähtöisyydestä mielenterveyskuntoutuksessa, toimivat tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kehittää asiakaslähtöisyyttä mielenterveyskuntoutuksessa. Tutkimus toteutettiin mielenterveyskuntoutuksen ammattilaisten näkökulmasta, osallistavan toimintatutkimuksen keinoin. Osallistava toimintatutkimus toteutettiin kyselynä asiakaslähtöisyydestä päivittäisessä työssä, sekä Learning cafe työpa-jatyöskentelynä, jossa mielenterveyskuntoutuksen palveluprosesseja tarkasteltiin SWOT analyysin avulla. Tutkimukseen osallistui 18 mielenterveyskuntoutuksen ammattilaista Keski-Savon Hoivakehitys ry:n ja Pieksämäen psykiatrian poliklinikan henkilöstöstä.
Tulokset analysoitiin laadullisella teorialähtöisellä analyysillä. Tuloksena saatiin tietoa toiminnan vahvuuksista ja mahdollisuuksista sekä kehittämisen kohteista. Tulosten pohjalta muotoiltiin kehittämissuositukset asiakaslähtöisten mielenterveyskuntoutukseen Recovery-orientaatiota hyödyntäen. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että asiakaslähtöisyyden tulisi olla organisaatioiden toimintapolitiikan tärkein arvo, jotta mielenterveyskuntoutuksen yksilöllisyyttä voidaan parantaa. Johtajien asenteet ovat ensiarvoisen tärkeitä organisaatioiden kulttuurin muuttamisessa, kouluttamalla asiakaslähtöisiä ammattilaisia