Lähijohtaminen monikulttuurisessa työympäristössä
Karppi, Heikki (2019)
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100919767
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100919767
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni lähtökohtina olivat erilaiset kokemukset lähijohtamisesta monikulttuurisissa työym-päristöissä sekä monimuotoistuvien työpaikkojen johtamisen ajankohtaiset kysymykset. Opinnäyte-työn tarkoituksena oli tuottaa tietoa kulttuurisensitiivisen lähijohtamisen hyvistä käytännöistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata esimiesten näkemyksiä monikulttuurisen työyhteisön johtami-sesta.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Suomen Monikulttuurikeskusten (SUMO) eri monikulttuurikeskuk-sissa esimiestyötä tekevien erilaisten henkilöiden haastatteluihin eripuolilta Suomea. Tutkimus to-teutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Haastattelut tehtiin pääosin puhelinhaastatteluina yhtä haastattelua lukuun ottamatta. Haastatteluita tehtiin yhteensä kuusi kappaletta. Haastateltavat edustivat sekä kunnallisia toimijoita, että yhdistyksiä. Haastateltavat tulivat kvalitatiivisen tutkimuk-sen hengen mukaisesti erilaisista taustoista. Vastaajina oli sekä eri sukupuolten, että erilaisten kult-tuurillisten taustojen omaavia, esimiestyötä tehneitä henkilöitä.
Tutkimuksen tuloksina saatiin tietoa monikulttuurikeskusten lähijohtamisen hyvistä kulttuurisensitii-visistä käytännöistä. Hyvinä käytäntöinä koettiin mm. työntekijöiden tasa-arvoinen kuunteleva koh-taaminen, riittävän ajan varaaminen esimiestyölle sekä johtamistavan mukauttaminen työntekijöi-den erilaisten tarpeiden mukaan.
Tutkimustulosten perusteella päädyttiin sellaisiin johtopäätöksiin, että kulttuurisensitiivisessä johta-misessa aloista riippumatta tulisi ottaa mallia monikulttuurikeskusten hyvistä kulttuurisensitiivisistä johtamisen käytännöistä. Lisätutkimusta kaivattaisiin siitä millaisia johtamisen käytäntöjä monikult-tuurisissa työyhteisöissä toimivat työntekijät pitävät hyvinä. The basis of the thesis was different experiences related to management in multicultural work environments and the questions of current interest on leading multicultural work-places. The purpose was to produce information about good practices in culturally sensi-tive leadership. The aim was to describe superiors´ views on leading a multicultural work-place.
The data for the study was collected by interviewing superiors in SUMO´s (Suomen Moni-kulttuurikeskukset) multicultural centres in different parts of Finland. The research ap-proach was that of qualitative research. The interviews were mainly conducted by tele-phone, except for one interview. The total number of the interviews was six. The inter-viewees represented both municipal actors and NGO´s. In the spirit of qualitative research, the interviewees were from different kinds of backgrounds. They represented different genders as well as different cultural backgrounds. The unifying factor was that they all worked as supervisors.
The study generated new information about good culturally sensitive practices in leading multicultural centres. The good practices included listening to the employees on an equal footing, reserving enough time for leading and modifying the leading methods according to the employees’ different needs.
In conclusion, it could be stated that regardless of the field, the good culturally sensitive practises of management in multicultural centres should adopted generally. Further re-search should examine what kinds of practices the employees would prefer in multicultural workplaces.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Suomen Monikulttuurikeskusten (SUMO) eri monikulttuurikeskuk-sissa esimiestyötä tekevien erilaisten henkilöiden haastatteluihin eripuolilta Suomea. Tutkimus to-teutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Haastattelut tehtiin pääosin puhelinhaastatteluina yhtä haastattelua lukuun ottamatta. Haastatteluita tehtiin yhteensä kuusi kappaletta. Haastateltavat edustivat sekä kunnallisia toimijoita, että yhdistyksiä. Haastateltavat tulivat kvalitatiivisen tutkimuk-sen hengen mukaisesti erilaisista taustoista. Vastaajina oli sekä eri sukupuolten, että erilaisten kult-tuurillisten taustojen omaavia, esimiestyötä tehneitä henkilöitä.
Tutkimuksen tuloksina saatiin tietoa monikulttuurikeskusten lähijohtamisen hyvistä kulttuurisensitii-visistä käytännöistä. Hyvinä käytäntöinä koettiin mm. työntekijöiden tasa-arvoinen kuunteleva koh-taaminen, riittävän ajan varaaminen esimiestyölle sekä johtamistavan mukauttaminen työntekijöi-den erilaisten tarpeiden mukaan.
Tutkimustulosten perusteella päädyttiin sellaisiin johtopäätöksiin, että kulttuurisensitiivisessä johta-misessa aloista riippumatta tulisi ottaa mallia monikulttuurikeskusten hyvistä kulttuurisensitiivisistä johtamisen käytännöistä. Lisätutkimusta kaivattaisiin siitä millaisia johtamisen käytäntöjä monikult-tuurisissa työyhteisöissä toimivat työntekijät pitävät hyvinä.
The data for the study was collected by interviewing superiors in SUMO´s (Suomen Moni-kulttuurikeskukset) multicultural centres in different parts of Finland. The research ap-proach was that of qualitative research. The interviews were mainly conducted by tele-phone, except for one interview. The total number of the interviews was six. The inter-viewees represented both municipal actors and NGO´s. In the spirit of qualitative research, the interviewees were from different kinds of backgrounds. They represented different genders as well as different cultural backgrounds. The unifying factor was that they all worked as supervisors.
The study generated new information about good culturally sensitive practices in leading multicultural centres. The good practices included listening to the employees on an equal footing, reserving enough time for leading and modifying the leading methods according to the employees’ different needs.
In conclusion, it could be stated that regardless of the field, the good culturally sensitive practises of management in multicultural centres should adopted generally. Further re-search should examine what kinds of practices the employees would prefer in multicultural workplaces.