Digitalisaation mahdollisuudet kotihoidossa: Etälääkäripalvelun kehittäminen

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli selvittää digitalisaation mahdollisuuksia kotihoidossa. Kotihoito ja digitalisaatio ovat molemmat olleet viime vuosina kehittämisen keskiössä. Kehittämistehtävän tarkoituksena oli kartoittaa olemassa olevia etälääkärikäytäntöjä sekä kotihoidon hoitajien odotuksia etälääkäripalvelulta. Tavoitteena oli luoda Länsi-Suomen Diakonialaitoksen kotihoitopalveluihin toimiva etälääkäripalvelun malli. Kehittämistehtävä toteutettiin konstruktiivista menetelmää käyttäen syksyn 2016 ja kevään 2019 välisenä aikana.

Teoreettisessa osuudessa käsiteltiin kotihoitoa ja digitalisaatiota, digitalisaation mahdollisuuksia kotihoidossa, kotihoidon lääkäripalveluja, etälääketieteen käyttökokemuksia Suomessa sekä etähoitoa kotihoidossa. Aiheita käsiteltiin aikaisemman tutkimustiedon sekä kehittämishankkeiden pohjalta.

Etälääkäripalvelun toimintakäytäntöjä ja palvelun toimivuuteen vaikuttavia tekijöitä selvitettiin benchmarking-vierailuiden avulla. Tutustumisen kohteena oli kolme eri organisaatiota. Benchmarking-vierailuiden ja tutkimustietoon perehtymisen pohjalta tehtiin vaikutusten ennakkoarviointi etälääkäripalvelun käyttöönotosta kohdeorganisaatiossa. Ennakkoarvioinnin pohjalta päätettiin toteuttaa etälääkäripalvelu organisaation omien lääkäreiden toimesta. Kotihoidon hoitajien odotuksia etälääkäripalvelulta selvitettiin haastattelemalla kolme sairaanhoitajaa ja kaksi lähihoitajaa ryhmäteemahaastatteluina. Lopullinen etälääkäripalvelun toimintamalli kehitettiin tutkimustuloksia hyödyntämällä yhdessä työryhmän kanssa, johon kuului ylilääkäri, kotihoidon kaksi sairaanhoitajaa sekä kotihoitopalveluiden päällikkö.

Benchmarking-vierailuista ja kotihoidon hoitajien haastatteluista saatiin samankaltaisia tuloksia. Etälääkäripalvelun toimivuuteen vaikuttavia oleellisia tekijöitä ovat palvelun helppo ja nopea saatavuus, lääkärin tavoitettavuus tarvittaessa myös iltaisin ja viikonloppuisin sekä pieni yhteistyölääkäreiden vaihtuvuus. Tiedonkulun varmistamiseksi lääkärin on päästävä kotihoidon asiakastietojärjestelmään. Toimivaa etälääkäripalvelua voidaan toteuttaa myös puhelimitse tai suojatulla sähköpostilla, kuvallista etäyhteyttä ei välttämättä tarvita. Länsi-Suomen Diakonialaitoksen kotihoitopalveluihin kehitetyssä etälääkärimallissa nähtiin tärkeänä, että lääkäri on tavannut asiakkaan kasvokkain ennen etähoidon aloittamista. Mahdollisuus lääkärin konsultointiin luo turvallisuutta kotihoitotyöhön sekä asiakkaan että hoitajien näkökulmasta ja sen on todettu vähentäneen kotihoidon asiakkaiden päivystykseen hakeutumista. Hoitajien työskentely tehostuu ja helpottuu, kun lääkärin tuki on tarvittaessa nopeasti saatavilla.

The purpose of this thesis was to explore the possibilities of digitalization in home care. Both home care and digitalization have been at the centre of development in recent years. The purpose of the development task was to study existing conventions in telemedicine and to survey domiciliary nurses’ expectations for telemedicine services. The goal was to create a functional telemedicine model for the home care services of Western Finland Diakonia Foundation. The development task was accomplished using the constructive research approach between autumn 2016 and spring 2019.

The theoretical section discussed home care and digitalization, the possibilities of digitalization in home care, the medical services of home care, telemedicine user experience in Finland and telecare in home care. The topics were discussed based on previous research and development projects.

The operating practices of telemedicine services and the factors affecting the functionality of the services were investigated using benchmarking visits. The visits targeted three different organizations. Based on the benchmarking visits and research, an ex-ante evaluation of the effects of the introduction of telemedicine services in the target organization was conducted. Based on the evaluation, it was decided that the doctors of the organization would implement the telemedicine service. Domiciliary care nurses’ expectations were determined by interviewing three nurses and two practical nurses in group theme interviews. The final telemedicine service operating model was developed by utilizing research results, together with the work group consisting of a senior physician, two domiciliary care nurses and the head of home care services.

The benchmarking visits and domiciliary care nurses’ interviews yielded similar results. The relevant factors affecting the functionality of telemedicine services were accessibility of doctors when necessary, including in the evening and on weekends, quick and easy availability and continuity of care. In order to ensure the flow of information, doctors needed to have access to the customer information system of the home care provider. A functional telemedicine service could also be implemented over the telephone or by secure e-mail, a visual remote connection was not necessarily required. In the telemedicine model developed for the home care services of Western Finland Diakonia Foundation, it was considered important that the doctor would have met the customer face to face before the introduction of telecare. The possibility to consult the doctor created safety to home care from both the customers’ and the nurses’ perspective and it had also been shown to reduce customers’ treatment seeking.