Jätteiden kierrätyksen edistäminen rakennustyömaalla
Tamminen, Karoliina (2019)
Tamminen, Karoliina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019101620004
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019101620004
Tiivistelmä
Vuonna 2020 on rakennustyömaiden jätteistä kierrätettävä vähintään 70 painoprosenttia. Vuonna 2018 kierrätysaste oli Lujatalon työmailla 24 %. Tavoitteeseen pääseminen vaatii selkeästi toimenpiteitä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on perustella miksi jätteiden lajittelu kannattaa tehdä mahdollisimman pitkälle jo työmaalla. Lisäksi esitetään yksinkertainen malli jätteiden kierrätyksen järjestämiseksi työmaaolosuhteissa.
Työmaata käynnistettäessä on suunnitelmissa huomioitava myös jätehuollon vaatimukset. Hyvällä suunnittelulla saadaan ahtaallekin tontille mahdutettua kierrätyksen edellyttämät jätelavat.
Kierrätyksen tehostamiseksi on järjestettävä puitteet jätteiden lajittelua varten. Lajittelua varten työmaalle järjestetään selkeästi eri väreillä merkityt keräysastiat kutakin työvaihetta varten. Sekä kierrätystavoitteiden että kustannusten kannalta olennaista on minimoida rakennusjätteen määrä.
Työssä syntyvien jätteiden lajittelu asianmukaisesti on osa ammattimaista työsuoritusta. Tätä edellytetään jo urakkasopimuksissa. Sopimuksiin määritellyt sakkomaksut ovat viimeinen keino saada urakoitsijat hoitamaan omat velvoitteensa.
Eri jätelajien, erityisesti puun ja muovin, kierrätysmahdollisuudet vaihtelevat paikkakunnittain. Samoin eri jätelajien käsittelykustannuksissa on paikkakuntakohtaisia eroja.
Jätehuoltoon liittyvä tilastointi toimii melko hyvin. Toki se huomioi vain työmaalta ulos lähtevän jätteen määrän. Työmaan sisällä tapahtuva kierrätys jää huomioimatta. Tosin sen osuus on varsin pieni ja koskee lähinnä puutavaran käyttöä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on perustella miksi jätteiden lajittelu kannattaa tehdä mahdollisimman pitkälle jo työmaalla. Lisäksi esitetään yksinkertainen malli jätteiden kierrätyksen järjestämiseksi työmaaolosuhteissa.
Työmaata käynnistettäessä on suunnitelmissa huomioitava myös jätehuollon vaatimukset. Hyvällä suunnittelulla saadaan ahtaallekin tontille mahdutettua kierrätyksen edellyttämät jätelavat.
Kierrätyksen tehostamiseksi on järjestettävä puitteet jätteiden lajittelua varten. Lajittelua varten työmaalle järjestetään selkeästi eri väreillä merkityt keräysastiat kutakin työvaihetta varten. Sekä kierrätystavoitteiden että kustannusten kannalta olennaista on minimoida rakennusjätteen määrä.
Työssä syntyvien jätteiden lajittelu asianmukaisesti on osa ammattimaista työsuoritusta. Tätä edellytetään jo urakkasopimuksissa. Sopimuksiin määritellyt sakkomaksut ovat viimeinen keino saada urakoitsijat hoitamaan omat velvoitteensa.
Eri jätelajien, erityisesti puun ja muovin, kierrätysmahdollisuudet vaihtelevat paikkakunnittain. Samoin eri jätelajien käsittelykustannuksissa on paikkakuntakohtaisia eroja.
Jätehuoltoon liittyvä tilastointi toimii melko hyvin. Toki se huomioi vain työmaalta ulos lähtevän jätteen määrän. Työmaan sisällä tapahtuva kierrätys jää huomioimatta. Tosin sen osuus on varsin pieni ja koskee lähinnä puutavaran käyttöä.