Palkanlaskennan käyttöönotto Netvisorissa
Talja, Kati (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019101720021
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019101720021
Tiivistelmä
Tämä on toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tavoitteena on selvittää, miten palkanlaskenta otetaan käyttöön Netvisor järjestelmässä. Opinnäytetyössä selvitetään, mitä asioita on huomioitava palkanlaskennassa ja sen käyttöönotossa.
Useissa yrityksissä kirjanpito sekä palkanlaskenta on ulkoistettu tilitoimistoille ja taloushallinnonpalveluja tarjoaville yrityksille. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana on taloushallinnon palveluita tarjoava yritys, jolle yritykset ovat ulkoistaneet kyseisiä toimintoja. Ulkoistusten syynä on useimmiten kustannussäästöt sekä yritysten halu keskittyä omaan osaamiseensa antamalla talouden ammattilaisten hoitaa yrityksensä talouden. Tilitoimistoilla on myös usein käytössään toimivat järjestelmät ja osaavat tekijät, jolloin yrityksen ei tarvitse käyttää omia resurssejaan asioiden hoitoon.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa on käsitelty uusia tietosuojasäädöksiä. Nämä säädökset ovat vasta tulleet voimaan, joten tietoa niistä oli saatavilla ainoastaan Internetissä. Tietosuojasäädös vastaa suurimmalta osin henkilötietolain periaatteita ja molemmat on otettava huomioon palkanlaskennassa. Opinnäytetyössä onkin perehdytty vielä tarkemmin henkilötietojen käsittelyyn työpaikalla.
Tässä työssä käsitellään myös tulorekisteri uudistusta. Tulorekisteri on iso osa nykyistä palkanlaskentaa. Se on sähköinen tulotietokanta, johon ilmoitetaan kaikki palkkatiedot eri viranomaistahojen käytettäväksi. Tätä varten asetukset palkanlaskentajärjestelmissä on oltava kunnossa ja niiden merkitys on tiedostettava.
Teoriaosuuden jälkeen esitellään opinnäytetyön pohjana käytettyä kehittämismenetelmää, joka on konstruktiivinen malli. Lisäksi käydään läpi opinnäytetyön vaiheet ja eteneminen.
Seuraavassa kappaleessa käsitellään palkanlaskennan käyttöönoton vaiheita ja siinä huomioitavia asioita. Lopuksi on pohdintaa järjestelmän käyttöönotosta, käytöstä ja toimivuudesta sekä johtopäätökset.
Useissa yrityksissä kirjanpito sekä palkanlaskenta on ulkoistettu tilitoimistoille ja taloushallinnonpalveluja tarjoaville yrityksille. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana on taloushallinnon palveluita tarjoava yritys, jolle yritykset ovat ulkoistaneet kyseisiä toimintoja. Ulkoistusten syynä on useimmiten kustannussäästöt sekä yritysten halu keskittyä omaan osaamiseensa antamalla talouden ammattilaisten hoitaa yrityksensä talouden. Tilitoimistoilla on myös usein käytössään toimivat järjestelmät ja osaavat tekijät, jolloin yrityksen ei tarvitse käyttää omia resurssejaan asioiden hoitoon.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa on käsitelty uusia tietosuojasäädöksiä. Nämä säädökset ovat vasta tulleet voimaan, joten tietoa niistä oli saatavilla ainoastaan Internetissä. Tietosuojasäädös vastaa suurimmalta osin henkilötietolain periaatteita ja molemmat on otettava huomioon palkanlaskennassa. Opinnäytetyössä onkin perehdytty vielä tarkemmin henkilötietojen käsittelyyn työpaikalla.
Tässä työssä käsitellään myös tulorekisteri uudistusta. Tulorekisteri on iso osa nykyistä palkanlaskentaa. Se on sähköinen tulotietokanta, johon ilmoitetaan kaikki palkkatiedot eri viranomaistahojen käytettäväksi. Tätä varten asetukset palkanlaskentajärjestelmissä on oltava kunnossa ja niiden merkitys on tiedostettava.
Teoriaosuuden jälkeen esitellään opinnäytetyön pohjana käytettyä kehittämismenetelmää, joka on konstruktiivinen malli. Lisäksi käydään läpi opinnäytetyön vaiheet ja eteneminen.
Seuraavassa kappaleessa käsitellään palkanlaskennan käyttöönoton vaiheita ja siinä huomioitavia asioita. Lopuksi on pohdintaa järjestelmän käyttöönotosta, käytöstä ja toimivuudesta sekä johtopäätökset.